Soppa Magazine

Sisustus, Kalusteet, Astiat, ja Trendit

By

Varaa aikaa ja mene tutustumaan keittöuutuuksiin Iskuun tänä viikonloppuna!

Tervetuloa uudistamaan keittiösi tänä viikonloppuna!

Keittiöuutuudet ovat saapuneet myymälöihimme. Tervetuloa tutustumaan ja valitsemaan suosikkisi tänä viikonloppuna. Tutustu samalla Tank:in säilytysratkaisuihin ja uudistuneisiin kodinkoneisiimme.

Uudistaessasi nyt kotisi keittiön, kylpyhuoneen tai säilytysjärjestelmät voit hyödyntää mahtavat syysedut esim. 500 € Isku Kodin lahjakortti tai kodinkonepaketit.

Uusi ISKU NEWS-lehti on ilmestynyt. Pääset selailemaan lehteä tästä»

 

By

Sahateollisuus: Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta.

 

“Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme”, painottaa Merivuori. “Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista”, ehdottaa Merivuori.

 

Mekaanisen metsäteollisuuden arvion mukaan sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä kasvaa globaaleilla markkinoilla eurooppalaisen kestävän kehityksen trendin ja muiden markkinoiden talouskasvun ansiosta. “Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa kestävän kehityksen ja vähähiilisen biotalouden luomisessa”, muistuttaa toimitusjohtaja Kai Merivuori. “Sen toiminta perustuu uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin, energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen.”

 

Sahateollisuuden mielestä nyt tulisi lisätä puutavaran kotimaan kysyntää, laatia valtiovallan toimesta markkinaselvitys sahatavaran viennin edistämistoimia varten, luoda uusi brändi mekaaniselle puuteollisuudelle ja vahvistaa kansainvälistä vaikuttamista. “Samaan aikaan kun puutavaran kysyntä globaalisti kasvaa, me menetämme markkinaosuuksia paljon sahateollisuuteen investoinneille kilpailijoille kuten ruotsalaisille ja saksalaisille. Lisäksi Venäjän tarjonnan kehittymistä on syytä seurata Venäjän viennin kasvaessa Aasian markkinoille. Meidän puutuotteilla on ollut hyvä markkinakuva maailmalla, mutta nyt joku muu täyttää markkinakysynnän”, muistuttaa Merivuori.

 

Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

 

Sahatavaran tuotannosta vajaa puolet menee kotimaan markkinoille, jossa siitä käytetään puolet rakentamiseen. Sahateollisuuden toimitusjohtaja haluaa nyt vahvoja toimia puurakentamisen edistämiseen jatkamalla valtakunnallisen puurakentamisohjelman toteuttamista rakennuttajien ja rakentajien kanssa yhteistyössä.  “Ranskassa esimerkiksi on puun käytölle asetetut velvoitteet julkisessa rakentamisessa”, muistuttaa Merivuori. “Tämän eurooppalaisen puurakentamisen kasvun moottorina on ilmastopolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet. Mekin voisimme ottaa käyttöön samat velvoitteet julkisessa rakentamisessa Suomessa, jossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet kestävälle kehitykselle ja tehty paljon varsinkin energiapuolella ilmastomuutoksen hidastamiseksi.”

 

Merivuori ehdottaa, että puun käyttöä voisi lisätä myös muussa kuin talonrakentamisessa. “Keski-Eurooppaan verrattuna esimerkiksi siltarakentaminen on Suomessa aivan alkutekijöissään. Ruotsissakin rakennetaan normaalin tieliikenteen käyttöön merkittävä määrä puusiltoja vuosittain. Meillä esimerkiksi Metsähallitus rakentaa vuosittain paljon siltoja, jotka voisivat olla puurakenteisia. Valitettavasti tämä kulttuuri on meillä hävinnyt, kun suunnittelijakunnassa ei ole osaamista eikä halua suunnitella puusiltoja. ”

 

Merivuoren mielestä nyt olisi hyvä aika suunnata voimavaroja korjausrakentamiseen, joka on työllistävää ja jossa voidaan käyttää kotimaisia tuotantopanoksia. “Tässä suhdannetilanteessa olen taloduellisen aktiviteetin edistämisen kannalla. Kun korjausrakentamisessa on valtava patoutunut tarve, tulisi kunnolla perata ratkaisuja minkälaisilla puurakentamisen ratkaisuilla 1970-luvun betonikerrostalolähiöitä voitaisiin saneerata. Jo nyt kehitetyt puurakentamisen korjausjärjestelmät osoittavat, että meillä on kustannustehokkaita uusia ratkaisuja käytettävissä. Tässä on puurakentamiselle läpimurron paikka”, uskoo Merivuori.

 

600  miljoonaa euroa sahatavaran vientituloja jää saamatta

 

Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Merivuoren mukaan nykyisillä laitoksilla voitaisiin Suomessa sahata kolme miljoonaa kuutiometriä enemmän. “Tämä vastaa 600 miljoonan euron saamatta jääviä vientituloja, jotka jäävät saamatta kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä “, muistuttaa Merivuori.

 

Sahateollisuus haluaa valtiovallan laativan markkinaselvityksen viennin edistämistoimien kohdentamiseksi. “Monissa Keski-Euroopan maissa ja Kanadassa ovat valtiot olleet aina  vahvasti mukana alan viennin edistämishankkeissa ja systemaattisesti edistäneet markkinan kehittämistä”, muistuttaa Merivuori. “Niissä maissa, missä poliittisella johdolla on vahva linkki elinkeinoelämään kuten esimerkiksi Kazakstanissa, Turkissa ja Kiinassa sekä  kriisistä toipuvilla Libyan ja Irakin kaltaisten maiden markkinoilla poliittisen tason arvovaltapalvelut ovat viennin edistämistyössä arvokkaita.”

 

Vientimarkkinoiden mahdollisuuksista Merivuori mainitsee Kiinan, jonka puutavaran ostot ovat nousseet 15 miljoonaa kuution vuodessa, joka vastaa koko Suomen tuotantoa parhaina vuosina. “Kiinassa puutavaran käytön kasvun selittävät teräksen ja betonin raaka-aineiden hinnan nousu viimeisen korkeasuhdanteen aikana sekä myös ympäristötietoisuuden kasvu. Kiina hakee myös rakentamisen uutta toimintamallia ja järjestelmärakentamisen osaamista, jossa meillä voisi olla annettavaa. ”

 

Markkinaselvityksessä tulisi Merivuoren mielestä selvittää puun käytön mahdollisuuksia ja säädöksellisiä esteitä, puun käytön hyväksyttävyyttä, puun  käyttöä edistävät tekijät ja maanjäristysalueiden kaltaisten kohteiden viennin mahdollisuudet. “Myös kilpailijamaiden teollisuuspoliittisen toimintaympäristön vertailua tulisi ehdottomasti tehdä metsä-, logistiikka-, energia- ja veropolitiikan suhteen ja selvittää, millä osa-alueilla meidän kilpailukykymme jää jälkeen”, vaatii Merivuori.

 

Suomalainen puu vastaa ympäristötietoisuuden kasvuun

 

Sahateollisuuden merkitystä Merivuori pitää Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempana kuin kilpailijamaissa.  “Tällä toimialalla on paljon annettavaa kestävän talouden ja vähähiilisen biotalouden luomisessa. Me jalostamme kotimaista raaka-ainetta kotimaisella teknologialla ja työllä vientimarkkinoille. Sahateollisuuden merkitys on viennin, työllisyyden ja kantorahatulojen kannalta erittäin merkittävä aluetalouksille sekä kuitu- ja energiapuun saatavuudelle”, painottaa Merivuori.

 

Metsäsektori on Merivuoren mielestä edelleen merkittävä strateginen voimavara Suomelle. ” Nyt pitäisi löytää yhteinen tahtotila rakentaa metsälle vahva brändi, joka vastaa globaaliin ekologisen ja ympäristöarvojen tietoisuuden kasvuun. Puutuotteiden merkitystä tulevaisuuden ilmasto- ja luonnonvarahaasteiden ratkaisuna ei ole kovin  hyvin tiedostettu”, harmittelee Merivuori.

 

Merivuori kaipaa EU:n suuntaan ja laveamminkin kansainvälistä vaikuttamista nykyistä enemmän. “Suomen tulisi ottaa korkealla tasolla puutuotteiden vienti agendalle, koska puutuotteilla on tärkeä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa sekä uusiutumattomien luonnonvarojen  ehtymisessä ja kallistumisessa. EU:ssa tulisi vaikuttaa puun käytön edistämiseen vaikuttaviin ratkaisuihin.”

 

Puukaupan ennustamattomuus ja teollisuuden maksut syövät kilpailukykyä

 

Merivuori näkee mekaanisen metsäteollisuuden kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kannalta suurena haasteena tulevat teollisuudelle suunnatut veroluontoiset maksut ja puukaupan vakauden. “Rikkidirektiivi on esimerkki siitä, miten EU:ssa syntyy Suomen teollisuudelle lisäkustannuksia tuovia ratkaisuja, jotka suoraan heikentävä meidän kilpailukykyä”, mainitsee Merivuori. ” Satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset uhkaavat teollisuutta energiaverojen korotuksissa, windfall-veron käyttöönotossa, dieselveron korotuksessa, kuljetustukien leikkauksissa ja kilpailijamaista poikkeavan energiapolitiikan takia. Esimerkiksi sahojen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollistettu kilpailijamaissa, mutta ei Suomessa.”, luettelee Merivuori. ” Tuet sinänsä vääristävät markkinoita, mutta suomalaiset ovat takamatkalla ruotsalaisiin ja saksalaisiin nähden mm. kuljetustuen ja syöttötariffien suhteen. Suomessa tuen sijaan  sahojen harteille on sälytetty lisätaakkaa. Näissä asioissa pitää elinkeinoelämänkin olla hereillä ja vaikuttamassa etukäteen eikä reagoimassa jälkikäteen.”

 

Puukaupan kehittämistä ja puumarkkinoiden vakauden lisäämistä Merivuori pitää kilpailukyvyn parantamisen kannalta välttämättömänä. “Puukaupan ennustamattomuus, epätasaisuus ja erilaiset odotukset raaka-aineen hinnan suhteen ovat toimialalle suuri haaste. Raaka-aineen saanti ei taivu meillä suhdannevaihteluihin”, sanoo Merivuori.

 

Suomessa voidaan hakata 30 miljoonaa kuutiota tukkipuuta, josta voitaisiin sahata 14 miljoonaa kuutiota valmista sahatavaraa. “Kun käytämme paljon yhteiskunnan varoja metsien tuotantoon erilaisen tukipolitiikan avulla, olisi järkevää saada puun käyttöastetta korkeammalle sen sijaan että se kilpailukyvyn puuttuessa vähenee. Meillä on ollut tapauksia, joissa sahan uusinvestointi on pantu jäihin kun ei ole ollut varmuutta puuraaka-aineen saatavuudesta, vaikka metsien vuotuinen kasvu noin 100 miljoonaa kuutiota ylittää reilusti sen käytön. Metsästä lähtenyt tuotantolähtöinen malli on ohjannut koko metsäklusterin toimintaa, mutta teollisuuden kilpailukyvyn seuranta on unohdettu.”

 

Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori

By

VTT kehitti pientalojen energiaremonttipalvelumalleja

Kokonaispalvelumalli helpottaa omakotitalojen energiaremontteja

 

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, lämmitysenergiaa säästettäisiin VTT:n mukaan valtakunnallisesti 11,8 terawattituntia (TWh). Säästöpotentiaalista 4,3 TWh olisi mahdollista saavuttaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Se vastaa suuruusluokaltaan neljän keskikokoisen kivihiilivoimalan vuotuista sähköntuotantoa. VTT on kumppaneineen löytänyt ratkaisuja, joilla eri korjausvaihtoehdot saadaan helpommin kuluttajan ulottuville. Kyse on palvelujen kokoamisesta räätälöidyiksi paketeiksi.

Energian hinnan kallistumisen myötä jokaisen asujan ja kiinteistön omistajan on mietittävä keinoja pienentää energiakuluja. Rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain 2 %:n vuosivauhdilla. Jotta todellisia säästöjä saadaan aikaan, on muutettava olemassa olevaa rakennuskantaa energiatehokkaammaksi.

Omakotitalon kunnostaja joutuu melkoiseen tietoviidakkoon alkaessaan selvittää, miten hänen talonsa energiatehokkuutta voisi parantaa. Toimijoita on monia, eikä niiden laatutasosta aina ole luotettavaa tietoa. VTT:n ja eurooppalaisten kumppanien mukaan pientalojen kokonaiskorjauspalvelut ja energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet saataisiin parhaiten tarjolle ns. yhden luukun periaatteella.

Kokonaispalvelumalli luonteva kytkeä korjaamisen eri vaiheisiin

Pientaloille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin voi sisältyä mm. rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistus, laitteiden ja järjestelmien asennus, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energianseuranta ja kulutusanalyysi.

Energiaremonttien haasteena takuu saavutettavasta energiansäästöstä

Teollisuus- ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa, mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta. Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.

Keinoja kysynnän edistämiseksi

Pientalojen energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin tavoin. Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös korjausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkastelemaan talonsa energia- ja ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Myös uusia rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, pitäisi kehittää.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisuun on koottu tulokset Success Families- ja One Stop Shop -hankkeista, joiden molempien päätavoitteena oli pientalojen energiakorjauskonseptien ja -palveluiden luominen ”yhden luukun periaatteella”.

Success Families -projekti toteutettiin pohjoismaisena NICe-projektina, ja siinä oli partnereita myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. One Stop Shop oli eurooppalainen Eracobuild-projekti, jossa oli partnereita myös Norjasta, Tanskasta ja Belgiasta.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T41.pdf

By

NCC rakentaa moottoritien päälle kauppakeskuksen – peruskivi muurattiin Hämeenlinnassa

NCC:n kehittämä Hämeenlinnan moottoritien päälle rakennettava kauppakeskus avaa ovensa lokakuussa 2014.

Rakentaminen käynnistyi huhtikuussa, mutta hankkeen merkittävyyttä korostava peruskiven muuraus tapahtui tänään, 29.8.2012. Mukana oli Hämeenlinnan kaupungin johto sekä hankkeen avainhenkilöt.

Hämeenlinnakeskukseen rakennetaan kauppakeskuksen lisäksi myös neljä kerrostaloa. Kohteen rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2012, ja sekä kauppakeskus että pääosa asunnoista valmistuvat vuoden 2014 loppuun mennessä. Rakentaminen on edennyt perustus-  ja maanrakennustöiden jälkeen näkyvämpiin rakenteisiin, kun katteen viereen on alkanut nousta kauppakeskuksen pysäköintikerrosten runkoa.

Hämeenlinnakeskus laajentaa kaupungin keskustaa länteen ja yhdistää samalla kaksi kaupunginosaa. Kaupallisten palveluiden tarjonta monipuolistuu, ja kaupunkilaisille syntyy kokonainen kortteli uusia kaupunkitiloja ja kohtaamispaikkoja. Kauppakeskukseen odotetaan yli 6 miljoonaa kävijää vuosittain.

Kauppakeskuksen vaikutusalueeksi voidaan katsoa lähes koko Etelä-Suomi, sillä Tampereelta, Lahdesta, Hyvinkäältä ja Helsingistä on alle tunnin ajomatka Hämeenlinnaan.

– Olemme iloisia, että pitkään valmisteltu hanke on vihdoin toteutumassa. Hankkeen merkitys on meille erittäin suuri sekä elinkeinopoliittisesti että kaupungin keskustan kehittämisen ja elinvoimaisuuden kannalta, toteaa kaupunginjohtaja Tapani Hellstén.

– Uskomme, että Hämeenlinnakeskuksella on hyvät menestymisen mahdollisuudet. Liiketilakiinteistöjen lisääminen on tavoitteena Kevan kiinteistösijoitusstrategiassa, ja tehty sijoitus toteuttaa mainiosti tätä tavoitetta, kertoo Kevan kiinteistöjohtaja Erkki Markkola.

Kauppakeskuksen vaikutusalueen asukkaat sekä moottoritiellä matkustavat pääsevät nauttimaan yli 60 liikkeen palveluista lokakuussa 2014. Kauppakeskukseen ovat jo sijoittumassa Anttila, Sokos, S-Market, H&M, Lindex, Vero Moda, Jack & Jones, Only, Vila, Name It, Kookenkä, Change, Picnic, Mario, Rax, Tiimari, Kimene Kebab ja Elisa.

– Kauppakeskuksen liiketilojen kysyntä on ollut hyvä alusta alkaen. Mielenkiintoinen ja monipuolinen vuokralaismix syntyy valtakunnallisten ketjujen lisäksi paikallisista toimijoista sekä aivan uusista kansainvälisistä ketjuista. Myös kahviloita ja ravintoloita tulee moneen makuun, lupaa toimitusjohtaja Tero Estovirta NCC:stä.

Kauppakeskus on suunniteltu täyttämään BREEAM-ympäristöluokituksen Very Good -taso.

http://www.hameenlinnakeskus.fi/

NCC on yksi pohjoismaiden johtavista rakennus- ja kiinteistökehitysyrityksistä. Sen vuosittainen liikevaihto on n. 5,8 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 17 500. NCC-yhtiöitä Suomessa ovat NCC Rakennus Oy, NCC Asuminen, NCC Property Development Oy ja NCC Roads Oy. NCC-yhtiöiden vuotuinen liikevaihto Suomessa on yli 900 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 2700.www.ncc.fi

By

VTT visioi parempaa maailmaa – katso video!

Voiko teknologia parantaa maailmaa, helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää ja mahdollistaa kestävän kasvun? VTT pohtii näitä haasteita jatkuvasti ja antaa kysymyksiin viisi erilaista vastausta uudessa videossaan ”True today or true tomorrow?”.

VTT:n esittämät visiot ovat esimerkkejä tavoista, joilla teknologian kehitys näkyy ihmisten arjessa ja muokkaa tulevaisuutta. Visioissa näyttäytyy maailma, jossa ei vuosittain vedetä viemäriin miljardeja litroja puhdasta vettä tai kuljeteta ruokaa tonneittain kaatopaikalle. Katsoja näkee, kuinka energiaa tuotetaan ekologisesti ja ympäristöä säästäen ja miten painettu teksti herää eloon.

”True today or true tomorrow?” -video on nähtävissä VTT:n verkkosivuilla osoitteessa www.vtt.fi/tomorrow sekä Youtube-verkkopalvelussa. Katsojat pääsevät myös arvioimaan, mikä VTT:n esittämistä visioista on todellisuutta jo tänään.

VTT on sitoutunut edistämään parempaan huomiseen tähtääviä tutkimus- ja kehityshankkeita. VTT:n tavoitteena on tuoda teknologinen ja tieteellinen osaaminen asiakkaiden, yhteiskunnan ja kuluttajien käyttöön. Suomessa tehtävällä merkittävällä T&K-työllä on sovellettuna vaikutusta koko maapallon ja sen asukkaiden hyvinvointiin.

 

VTT – 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. 
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.

By

Pientalo kautta aikojen kilpailu

Puuinfo ja Glorian koti järjestävät yhteistyössä kaikille avoimen Pientalo kautta aikojen -kilpailun. Kilpailukohteet voivat olla pien- tai vapaa-ajantaloja, joissa puu on merkittävässä roolissa. Voittajan valinnassa tärkeitä kriteereitä ovat arkkitehtuurin tasokkuus ja ekologisuus sekä sisustuksen kiinnostavuus.

Puuinfo on jakanut vuosittain puupalkintoa kohteelle, joka edustaa korkealaatuista suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Varsinaisen Puupalkinnon lisäksi vuonna 2012 järjestetään erillinen kilpailusarja puurakenteisille pientaloille ja vapaa-ajan asunnoille teemalla ”Pientalo kautta aikojen”.

Haemme nyt mukaan kilpailuun arkkitehtuuriltaan tasokkaita ja ekologisia koteja tai vapaa-ajanasuntoja. Ehdolle asetettavien kohteiden tulee valmistua elokuun 2012 loppuun mennessä, mutta kohteet voivat olla myös vuosia aikaisemmin valmistuneita. Kilpailussa järjestetään syyskuussa yleisöäänestys parhaiden kohteiden kesken. Voittajan valitsee alan ammattilaisista koostuva raati. Kilpailun tulokset julkistetaan lokakuussa. Kilpailun voittajat palkitaan. Kohteen omistaja saa 1000 e lahjakortin Vepsäläiselle ja talon suunnittelija Puuinfon Euroopan opintomatkan.
Kilpailuehdotukset tulee jättää Puuinfoon viimeistään 31.8.2012, joko postitse tai sähköpostilla. Sähköpostiin otsikko tai kuoreen merkintä “Pientalokilpailu”

Info@puuinfo.fi tai Puuinfo Oy, PL 381, 00131 Helsinki

Kilpailuehdotukseen tulee liittää seuraavat tiedot:
• Kuvaus kohteesta
• Talon omistaja, sijainti ja valmistumisaika
• Vapaamuotoiset perusteet
• Runsaasti valokuvia sisältä ja ulkoa sekä piirustukset
• Yhteystiedot

Lisätietoja: Puuinfo Oy, Henni Rousu, Markkinointiviestintäpäällikkö
puh. 09 6865 4517 tai gsm 040 5548388, henni.rousu@puuinfo.fi

By

Valtiovarainministeriön uusin julkaisu: RAKENTAMINEN 2012 -2013

Rakentamisen suhdannetilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta alkuvuosipuoliskon kuluessa. Poikkeuksellisen matala korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahoituksen saatavuus ovat tukeneet asuntorakentamista ja pitäneet asuntokauppaa yllä. Valtion tukema asuntotuotanto ei ole kiinnostanut rakentajia ja rakennuttajia odotetusti. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 27 000 – 28 000 asunnon rakentaminen ja ensi vuonna aloituksia olisi jonkin verran tätä vähemmän. Riskit heikentymisen suuntaan ovat kuitenkin kasvaneet. Myönnettyjen lupa-kuutioiden selvä väheneminen viittaa siihen, että muun kuin asuntorakentamisen määrä alenee myös ensi vuoden puolella. Tämä näyttää koskevan erityisesti liikerakentamista sekä teollisuusrakentamista.

Asuntojen korjaaminen kehittyy edelleen melko tasaisesti tänä ja ensi vuonna, mutta muiden talonrakennusten korjaamisen arvioidaan supistuvan edelleen ensi vuonna heikohkossa suhdannetilanteessa. Maa- ja vesirakentaminen kasvaa tänä vuonna, koska julkiset maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat selvästi nousussa. Kaiken kaikkiaan rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuvan kuluvana vuonna 2-4 %. Ensi vuonna rakentamisen kokonaistuotannon odotetaan edelleen supistuvan 1-3 %. Maan eri alueilla rakentamisessa tulee olemaan lupakehityksen perusteella arvioituna suuria eroja.

Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun ja työllisyyskehityksen arvioidaan heikentyvän tuotannon laskiessa

Lataa julkaisu Victoria Median kirjastosta jonne pääset tästä.

By

Multiprint julistaa 50. juhlavuoden suunnittelukilpailun nuorille suunnittelijoille

Paino- ja tulostusalan valtakunnallinen toimija Multiprint Oy järjestää suunnittelukilpailun 50. juhlavuotensa kunniaksi. Kilpailu on suunnattu nuorille suunnittelijoille ja aiheena on monipuolisen näyttelytilan, Show Roomin suunnittelu ja toteutus Multiprintin suurkuvatuotannon tuotteilla. Palkintona on 10.000 e. Kilpailuun kutsutaan osallistumaan arkkitehtuurin, muotoilun tai graafisen suunnittelualan opetusta antavien yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opiskelijat tai työelämässä jo toimivat alle 25-vuotiaat ammattilaiset.

 

“Halusimme tehdä nuoriin kohdistuvan lahjoituksen tai hyvän teon juhlavuotemme kunniaksi. Tekoa ideoidessa esiin nousi nuoret kasvavat ammattilaiset ja Show Room, josta myös asiakkaamme ja henkilökuntamme saisivat iloa”, kertoo Marita Björkbom-Ristimäki Multiprintistä. “Multiprint haluaa sloganinsa mukaan olla asiakkailleen Näkemysten toteuttaja. Nyt toivomme nuoren ammattilaisen näkemystä, millä laajan suurkuvatuotantomme tuotteet esitellään inspiroivasti ja raikkaasti asiakkaillemme. Voittaja Show Room tulee skaalautumaan kaikkiin toimipisteisiimme, joiden koko vaihtelee yhdestä huoneesta 4000 m²:n tehdashalliin. ”

Kilpailun tuomaristo tulee kiinnittämään arvioinnissaan huomiota ehdotusten taiteellisuuteen, väri- ja kuvamaailman vetovoimaisuuteen, skandinaaviseen selkeyteen, toiminnallisiin asioihin sekä rakenteellisiin laatuasioihin. Tuomaristoon kuuluvat dekaani Helena Hyvönen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta, toimitusjohtaja Lauri Sipilä Suomen Markkinointiliitosta, Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman sekä Multiprintistä suurkuvapalveluiden johtaja Aki Alenius ja myynti- ja markkinointijohtaja Marita Björkbom-Ristimäki.

 

Lisätietoja http://www.multiprint.fi/multiprint/suunnittelukilpailu

Multiprint Oy on valtakunnallinen paino-, tulostus- ja tallenneyritys, joka kuuluu Karhukopio-konserniin. Sekä Multiprint että emoyhtiö Karhukopio ovat perustettu vuonna 1962. Liikevaihto on noin 30 milj. euroa ja yhtiö toimii 14 kaupungissa 30 toimipisteessä 330 henkilön voimin. Yritys on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Yrityksellä on Suomen suurin digipaino, mutta myös perinteisen painamisen ja suurkuvan palvelut. Palveluun kuuluvat sähköiset tilausjärjestelmät, sähköinen julkaiseminen, monikanavaviestintä, lähetti- ja muut logistiikan tukipalvelut sekä kääntämisen ja dokumentoinnin palvelut. www.multiprint.fi 

By

YIT käynnistää Tikkurilan asemanseudun rakentamisen

YIT käynnistää Tikkurilan asemanseudun rakentamisen

YIT käynnistää Tikkurilan juna-aseman yhteyteen sijoittuvan uuden toimisto- ja liikekeskuksen ja rakentaa asemanseudulle kolmen asuntoyhtiön kokonaisuuden.Hankekokonaisuuden arvo on yli 150 miljoonaa euroa.

”YIT panostaa monipuoliseen aluekehittämiseen. Meillä on Tikkurilassa yli 20 vuoden historia aseman alueen kehittämisessä. Olemme ylpeitä, että saamme edelleen olla mukana luomassa Tikkurilasta viihtyisää asumisen sekä toimivien palveluiden ja infrastruktuurin keskustaa”, toteaa liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus YIT:n Suomen rakentamispalveluista.

Tikkurilan uusi toimisto- ja liikekeskus on portti maailmaan

Vuonna 2019 kokonaisuudessaan valmistuva Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus palvelee monipuolisesti sekä vantaalaisia että junalla matkustavia. Palvelut sisältävät päivittäistavara- ja erikoiskaupan liikkeitä, monipuolisen ravintolamaailman, matkakeskuksen lipunmyyntitiloineen ja uuden paikallisliikenteen linja-autoterminaalin sekä Vantaan kaupungin yhteispalvelupisteen.

Keskus toteutetaan useammassa vaiheessa, joista ensimmäinen valmistuu loppuvuodesta 2014. Samassa yhteydessä valmistuu kolmikerroksinen 500-paikkainen pysäköintitalo. Keskukselle haetaan LEED -ympäristösertifikaatin (Leadership in Energy and Environmental Design) kultaista tasoa.

Tikkurilan asema on pääradan kolmanneksi vilkkain. Kehäradan valmistuttua Tikkurilasta tulee tärkein liitoskohta kaukojunien ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä sekä Suomen toiseksi vilkkain rautatieasema.

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskukselle etsitään uutta nimeä avoimella nimikilpailulla, joka ratkeaa tammikuussa 2013.

Tikkurilan keskusta saa uuden ilmeen ja uusia asuntoja

Tikkurilan keskusta tulee kokemaan mittavan muodonmuutoksen, jonka tavoitteena on tehdä siitä viihtyisä kävelykeskusta.

 

”Kaupungintalon viereen rakennetaan uusi tori, Tikkurilanaukio sekä Tikkurilanpuisto, johon tulee lasten leikkipaikka, skeittirata ja parkour-alue sekä tila esiintymislavalle. Asemalle rakennettavan toimisto- ja liikekeskuksen sekä uuden linja-autoterminaalin lisäksi keskustaan rakennetaan kuusi kerrostaloa 500 asukkaalle, uusi kirkko ja kaksi pysäköintilaitosta. Keskustassa tulee siten olemaan useita rakennustyömaita yhtä aikaa, kunnes uusi upea Tikkurila valmistuu”, kertoo projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupungilta.

YIT on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä asumista ja infrastruktuuria Tikkurilaan. Ensimmäisen asuntokohteen, As. Oy Vantaan Tikkurilanaukion rakennustyöt alkavat lokakuussa. Asuntoyhtiöiden kivijalkoihin sijoittuu liiketiloja erinomaisille liikepaikoille.

”Tikkurilanaukio on herättänyt paljon kiinnostusta, sillä se valmistuu keskeiselle paikalle kaupungintalon ja uuden torin viereen. Asunnot ovat aivan palveluiden keskellä, ja niistä on suora yhteys hissillä Tikkuparkkiin. Aukion viereen on tulossa YIT:n kaksi asuntokohdetta, joiden rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2013 aikana,” kertoo liiketoimintaryhmän johtaja Harri Isoviita YIT:n Suomen rakentamispalveluista.

Nimikilpailu toimisto- ja liikekeskuksen nimestä

www.facebook.com/uusitikkurila, mobiililaitteella: http://m.uusitikkurila.fi

By

Arkkitehtitoimisto N-A-M Oy: Uutuusesittely Habitare 7f10, 12.-16.9.2012 Ernest – jatkettava ruokapöytä

Pöydän on suunnitellut Sipi Hintsanen, arkkitehti SAFA ja Arkkitehtitoimisto N-A-M Oy:n perustaja. Pöydän valmistaja on puuseppä Teemu Karjalainen Puusepänliike Kiilasta. Hänen ammattitaitonsa on auttanut viemään toteutuksen yksityiskohtia myöten tasolle, jossa asiat ovat kohdillaan.

Pöytä valmistetaan korkealaatuisesta valikoidusta puusta ja alumiinihunajakennolevystä puusepän työnä. Innovatiiviselle jatkomekanismille on myönnetty hyödyllisyysmallisuoja. Jatkopalojen luonteva säilytyspaikka on pöytälevyn alla. Pöydänjalat voidaan irroittaa kuljetusta varten.

Ensimmäinen pöytä on ollut päivittäisessä käytössä jo yli kaksi vuotta: öljytty puupinta on alkanut patinoitua hienosti – tammen väri syvenee ja muuttuu aina vain lämpimämmäksi. Ernest ikääntyy kauniisti. Helsingin Kaupungin sosiaalitoimi on tilannut Pukinmäen päiväkotiin ”Ernest”-version, joka peittomaalattuna soveltuu rakennuksen jugend-tyyliin, ja toisaalta laadukkaan maalin ansiosta myös kovaan kulutukseen.

Lataa esite tästä