Soppa Magazine

Sisustus, Kalusteet, Astiat, ja Trendit

By

Pohjoismaiset arkkitehtiliitot kritisoivat suunnitelmaa alentaa arkkitehtien koulutustasoa Suomessa

246-180x180-medium

Pohjoismaiset arkkitehtiliitot ilmaisivat Kööpenhaminassa pitämässään kokouksessa vakavan huolestumisensa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeesta alentaa arkkitehtikoulutuksen tasoa. Liitot pitävät ministeriön valmistelemaa nelivuotisen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen käynnistämistä erittäin valitettavana ja vakavana.

Arkkitehtijärjestöt painottavat, että arkkitehtikoulutuksen keston minimivaatimus tulee  olla viisi vuotta ja sisällön on täytettävä eurooppalaisen yliopistokoulutuksen laatuvaatimukset. Päätös on ristiriidassa näiden vaatimusten sekä EU:n kiristyvän arkkitehtikoulutuksen säätelyn kanssa.

Pohjoismainen arkkitehtikoulutus ja arkkitehtuurin taso on kansainvälisesti arvostettua. Missään muussa pohjoismaassa ei ole suunnitteilla alentaa arkkitehtien koulutustasoa vastaavasti.

Pohjoismaiset arkkitehtiliitot korostavat laadukkaan arkkitehtikoulutuksen kiistatonta merkitystä hyvälle rakennetulle ympäristölle.

Kööpenhamina 11.10.2013

Färsaarten Arkkitehtiliitto / Faroese Association of Architects

Islannin Arkkitehtiliitto / The Association of Icelandic Architects

Norjan Arkkitehtiliitto / Norwegian Association of Architects

Ruotsin Arkkitehtiliitto / Swedish Association of Architects

Suomen Arkkitehtiliitto / Finnish Association of Architects

Tanskan Arkkitehtiliitto / The Danish Architects’ Association

By

Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon 2013 voittaja on valittu

Lontoonkatu 3bbbbb

Vuoden 2013 Betonijulkisivu -arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy Helsingistä kohteellaan Asunto Oy Lontoonkatu 9.

Voittaneessa työssä yhdistyvät merkittävällä tavalla laadukas arkkitehtisuunnittelu sekä uusi innovatiivinen julkisivuratkaisu. Tuomaristo haluaa palkita arkkitehdin pitkäjänteisen työn uuden julkisivutuotteen kehittämiseksi osaksi suomalaista rakentamista.

Palkinto annetaan erityisesti kuitubetonisen julkisivun kuorielementin arkkitehtuurista ja tuotekehittelystä. Voittanut ehdotus on oivallinen esimerkki betonin käytöstä, jossa julkisivun harsomainen keveys uudistaa raskaaksi mielletyn rakennusaineen perinteisiä käyttötapoja.

Asunto Oy Lontoonkatu 9 sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden rantavyöhykkeen tuntumassa. Uusi vuokratalo on osa korttelia, joka on kokonaisuudessaan laadukas esimerkki uudenlaisesta betonijulkisivuarkkitehtuurista. Korttelikokonaisuuden syntyä ovat edesauttaneet omalta osaltaan kaavoittajan visio, arkkitehtien innovatiivinen suunnittelu sekä rakennuttajien ja rakentajien rohkeus soveltaa uusia betonijulkisivuratkaisuja. Lontoonkatu 9 on myös esimerkillinen kohde siitä kunnianhimosta, jossa uutta ja innovatiivista arkkitehtuuria on kehitetty arkkitehtien vision pohjalta säädellyn vuokra-asuntotuotantokohteen puitteissa.

Palkintolautakunta haluaa myös kannustaa valinnallaan suomalaista betoniteollisuutta uusien betoniratkaisujen kehittämiseen ja kuitubetonin mahdollisuuksien tutkimiseen laajemmin rakennussuunnittelussa.

Lontoonkatu 9:n kuitubetonijulkisivuratkaisu on Rieder GmbH:n uudella tuotantoteknologialla lasikuitubetonista valmistettu elementti, jolla pystytään valmistamaan eri kokoisia ja muotoisia sekä kolmiulotteisia verhouselementtejä. Alkalinkestävällä lasikuidulla vahvistetun betonielementin paksuus kohteessa on 70 mm.

Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon voittajatoimisto toteuttaa hyvin kilpailun tavoitetta: kehittää laadukasta betonijulkisivuarkkitehtuuria ja kokeilee uusia ratkaisuja. Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen ovat vuosien ajan suunnittelukohteissaan käyttäneet betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston suunnittelutöissä on arkkitehtoninen kokonaisuus hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja myös innovatiivisesti onnistuttu kehittämään jotain uutta.

Betoniteollisuus ry:n neljännen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailussa palkitaan voittanut julkisivun suunnitellut arkkitehtuuritoimisto 10.000,- eurolla.

Palkinnon tärkeimpinä arvosteluperusteina ovat julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen, uuden kehittäminen ja kohteen soveltuminen ympäristöön.

Betonijulkisivu – Arkkitehtuuripalkinto 2013 -kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Risto Huttunen ja jäseninä arkkitehti SAFA Karin Krokfors sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi dipl.ins., tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka Betoniteollisuus ry:stä.

Lontoonkatu 4

ASUNTO OY LONTOONKATU 9, HELSINKI

Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
Valmistumisvuosi: 2012
Rakennuttaja: Sato Oyj
Pääurakoitsija: NCC Rakennus Oy
Kuitubetonielementtitoimittaja: Seroc Oy / Rieder GmbH
Kiinteistön omistaja: As Oy Helsingin Lontoonkatu 9

Kilpailussa mukana olleita kohteita, arkkitehtitoimistoja ja suunnittelijoita:

– Pirkka 6, Tieteenkatu 20, 17-kerroksinen tornitalo,Tampere – Arkkitehtitoimisto Ahonen
& Kangasvieri Oy
– As Oy Helsingin Lontoonkatu 9 – Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy
– As Oy Flooranaukio ja Kumpulan kiinteistöt Oy Lontoonkuja, Helsinki – Arkkitehtuuritoimisto
Heikkinen & Komonen Oy
– As Oy Espoo Tähystäjä – Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, grafiikka Aimo Katajamäki
– Manskun Rasti, vaiheet 1+2,toimistorakennukset, Helsinki – Katia Salo, Robert Trapp, Otto Kallioinen
– Pientalo VillAma, Turku – Arkkitehtitoimisto Sigge Oy
– Triotto, Helsinki – Parviainen Arkkitehdit Oy
– Business Valey Sola, Leppävaara, Espoo – Arkkitehtitoimisto Larkas& Laine Oy
– Tornionlaakson maakuntamuseo – Arkkitehti Saila Palviainen
– Keimolan 3-tien melueste, Vantaa – Parma Oy, Skanska Infra Oy, Liikennevirasto
– Derby Business Park, Espoo – Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy
– Piilipuuntie 9-11, Espoo Suurpelto – ARK- House Arkkitehdit

By

Pohjois-Savon ELY-keskus myönsi 945 000 euroa Leppävirran kirjaston peruskorjaukseen

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt Leppävirran kunnalle 945 000 euroa valtionavustusta kirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen. Valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisesti ja se perustuu 1 072 hyötyneliömetrin laajuuteen sekä 1 899 000 euron kustannusarvioon.

Peruskorjauksen on tarkoitus alkaa huhtikuussa ja hankesuunnitelman mukainen valmistumisaika on helmikuussa 2014.

By

Eriksson Arkkitehdit Oy siirtyy Tengbomin omistukseen

Ruotsalainen arkkitehtitoimisto Tengbom ostaa valtaosan Eriksson Arkkitehdit Oy:n osakekannasta. Vuonna 1906 perustettu Tengbom on yksi Pohjoismaiden suurimmista ja arvostetuimmista arkkitehtitoimistoista. Toimiston nykyinen omistaja, arkkitehti Patrick Eriksson jää toimiston osaomistajaksi ja jatkaa yhtiön johdossa sekä myös vaativimpien hankkeiden pääsuunnittelijana. Yhtiön nimeksi tulee Tengbom Eriksson Architects.

By

Derby Business Park BIM-sarjan voittoon Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailussa

Malli

Tiedote 12.12.2012

Derby Business Park BIM-sarjan voittoon Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailussa

Tuomaristo on arvioinut Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailun harvinaisen korkeatasoiset kilpailuprojektit ja valinnut voittajat. BIM-sarjassa voiton vei Derby Business Park, jonka kisaan ilmoitti Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy. Betonikategorian palkinto meni Park&Ride De Uithofille Hollannin Utrechtiin ja teräsrakenteiden sarjassa palkittiin Emirates Air Line London Cable Car. Lisäksi Icebergs – Louis Vuitton Foundation Pariisissa sai kunniamaininnan. 
Derby Business Park -projektissa rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu ovat olleet erityisen tehokkaita ja innovatiivisia. Insinööritoimisto Mäkeläisen luoma kattava tietomalli käsittää kaikki rakenteet aina perustuksista betonielementtien raudoituksiin. Talotekniikka- ja sähkösuunnittelijat tekivät omat suunnitelmansa Tekla-mallin avulla, ja mallia käytettiin myös työmaalla. Lisähaasteensa projektiin toi kiristynyt aikataulu, mutta Teklan BIM-ohjelmiston avulla työn jouduttaminen ja toimittaminen määräpäivään mennessä onnistui.

Palkintoraati valitsi Hurks delphi engineeringin suunnitteleman Hollannin Utrechtissa sijaitsevan Park&Ride De Uithofin betonisarjan voittajaksi. Valtavassa pysäköintilaitoksessa ei ole lainkaan suoria julkisivuja, ja se on raudoituksia myöten kokonaan mallinnettu. Osa raudoituksista on tuotettu automaattisesti suoraan Tekla-mallista saadun datan avulla.

Teräskategorian voittaja Emirates Air Line London Cable Car kuljettaa matkustajia Thames-joen yli. Watson Steel Structuresin mallintamassa köysiradassa on kolme 80-metristä tornia, joiden rakenneosien paikalleen sovittaminen vaati valmistukselta erittäin suurta mittatarkkuutta.

Jäävuoret, Icebergs – Louis Vuitton Foundation, jonka suunnittelivat Pouma ja Iemants, sai kilpailun tuomaristolta kunniamaininnan. Pariisissa sijaitsevan Icebergsin rakentamisessa on hyödynnetty tietomallinnusta koko projektin ajan, mikä mahdollisti häikäisevän ja erittäin monimutkaisen hankkeen toteuttamisen. Yleisöäänestyksen voitti Eversendain suunnittelema The Capital Market Authority -toimistotorni Riadissa Saudi-Arabiassa.

Kilpailun palkintoraatiin kuului maailman johtavia BIM-asiantuntijoita: Kyung-Hee -yliopiston professori Kim Inhan Etelä-Koreasta; Crate & Barrelin rakennusjohtaja John Moebes; liiketoiminnan kehitysjohtaja Miklós Szövényi-LuxGraphisoftilta; ja International Construction Magazinen päätoimittaja Chris Sleight. Teklaa edusti varatoimitusjohtaja Ristö Räty.

Tänä vuonna Tekla Global BIM Awards -kilpailuun osallistuneet projektit olivat poikkeuksellisen korkeatasoisia, sanoi Risto Räty. – Projektit olivat edistyksellisiä ja useat mallit olivat erittäin monimutkaisia, riippumatta rakennusten käyttötarkoituksesta. Asiakkaamme onnistuivat tekemään meihin vaikutuksen näillä haastavilla projekteilla.

Global BIM Awards -kilpailuprojektit olivat vuoden 2012 kuluessa järjestettyjen alueellisten kilpailujen parhaimmistoa. Kilpailussa oli kolme sarjaa: BIM, teräsrakenteet ja betoni- ja muut rakenteet. Kilpailuprojekteja Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailussa oli 42 ja yleisöäänestys Teklan web-sivuilla keräsi yli 2 300 ääntä.

Kilpailusta, voittajista ja muista projekteista löytyy tietoa Tekla web-sivuilta.

Tekla Global BIM Awards
Tekla Global BIM Awards -kilpailulla Tekla osoittaa kunnioituksensa asiakkaitaan kohtaan ja jakaa tietoa onnistumisista ympäri maailman. Projektien esittelyissä näkyy myös Teklan ohjelmistojen monipuolisuus ja se, miten Tekla tavallaan osallistuu ympäristön muovaamiseen joka puolella maailmaa. Tekla on ollut ja on edelleen osallisena useiden tuttujen ja ihailtujen maamerkkirakennusten rakentamisessa.

Tekla
Ohjelmistoyhtiö Tekla on edelläkävijä siirryttäessä digitaalisten tietomallien käyttöön. Yhtiö tarjoaa rakennus-, infra- ja energiatoimialoilla toimiville asiakkailleen yhä merkittävämpiä kilpailuetuja. Teklalla on asiakkaita 100 maassa, toimisto 15 maassa ja maailmanlaajuinen kumppaniverkosto. Konsernin palveluksessa on tällä hetkellä noin 500 henkilöä, josta lähes 200 ulkomailla. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Espoossa. Tekla on perustettu vuonna 1966, ja se on yksi Suomen vanhimmista ohjelmistoyrityksistä. Teklasta tuli osa Trimbleä heinäkuussa 2011.

By

3D Render Oy: Arkkitehdin sauna

Katoton sauna. Jos saunaan halutaan valaistuksen avulla taivasefekti, se ei ole nykytekniikalla mahdoton toteuttaa, vaikka sauna olisi kellarissa kuten arkkitehti Westerholmin.

Kun arkkitehti Tomas Westerholm ryhti suunnittelemaan itselleen saunaa, vain taivas oli kattona, sananmukaisesti.
Helsingin Myllypuroon, Vesitornin juurelle, tulee sauna vailla vertaansa. Työkseen 3D-mallinnuksia tuottavan arkkitehti Westerholmin työpöydällä syntyi lennokkaita suunnitelmia. Hän halusi saunan, jossa viihtyy pidempäänkin. Hän päätti piilottaa saunaansa nautintoja lisäävää teknologiaa, toki unohtamatta saunan ykkösasioita: lauteita ja kiuasta.

Riippulauteet
Westerholm oli tutustunut Tuntu-riippulauteisiin, ja ihastui niiden istumismukavuuteen. Ne myötäilevät ihmisen vartaloa olipa istuinosa osa puuta tai kangasta. Sekään ei haitannut arkkitehtiä, että istuinosan voi vaihtaa mielihalujen mukaan. Tulevista saunanautinnoista haaveilleessaan hänen mieltään kiehtoi ajatus, että istuimella levätessä rentoutuu päästä varpaisiin.
Hän halusi saunaansa ehdottomasti riippulauteet tervaleppäisillä istuinosilla, jotka luovat saunaan elegantin tunnelman.
Sekin oli tärkeä funktio arkkitehdille, että yksi lauteista oli aivan tasaisen suora laveri. Kyllähän ihmiskehon täytyy saada nauttia horisonttaalisesta olotilasta suomalaiskansallisessa pyhätössä, olkoonkin, että kyseessä on moderni sellainen.

Valaistus ja lämmitys
Saunoissa hämärä tunnelmavalaistus on ikisuosittua. On hyvä, että valon määrää voi säätää tarpeiden ja tilanteen mukaan. Myös eri valon sävyillä voi leikitellä.
Saunassa kuin saunassa myös valaistuksen suunnittelu on tärkeää.
– Itse tykkään lukea saunassa ja se vaatii hyvän kohdevalon, selvittää Tuntu-lauteiden isä Mika Hautamäki.
Kiukaaksi on valittu Eero aarnion Float-kiuas. Sitä voisi luonnehtia futuristiseksi design-kiukaaksi. Saunansa valaistus on varsin pelkistetty ja pääosin epäsuora. Tunnelmaa luo lauteiden alta suuntautuva valaistus.
– Valaistus on kiuasta korostava. Itse kiukaaseen on integroitu valaisevat kuituvalot, selvittää Westerholm. Arkkitehdin saunassa hikoilun voi saavuttaa myös vaihtoehtoisesti infrapunalämmittimillä.

Hifistelyä
Kun arkkitehti sihauttaa simaiset löylyt kiukaalle se voi tapahtua ZZ Topsin musiikkivideon siivittämänä tai Vivaldin neljän vuodenajan soidessa katsellen itse kuvaamia luontokuvia mökkimaisemista. Hän ja monet muut haluavat viedä saunan lämpöön itselle tärkeitä asioita. Saunomisenkin voi siirtää uudelle vuosituhannelle. Onko sauna vain sauna vai voiko siellä viihtyä muutenkin?

– Saunan funktio on muuttunut tekemisen osalta. Yksilöllisyys näkyy myös saunoissa, summaa Westerholm.
Arkkitehdin yhdeksän kuutioiseen saunaa kätkeytyy monenlaista hifiherkkua, toki verhotun tyylikkäästi. Lasin takana saunan yläosassa videotykki on piilossa katseilta ja kosteudelta. Heijastuspinta on kokonaisen seinän suuruinen kaakelipinta. Siitä kelpaa katsella urheilusuorituksia ja samaistua, kun urheilijat joutuvat lauteille. Tai saunassa voi pelata vaikkapa virtuaalista shakkia tai harrastaa saunajoogaa ohjatun videon avulla.

Mikä 3D Render Oy?

Yritys on erikoistunut visualisointiratkaisuihin 3D-tekniikkaa avuksi käyttäen. Visualisointi-ratkaisut voivat käytännössä olla käyttötarkoituksesta riippuen kuvia, animaatioita tai 3D-reaaliaikamalleja. Viime aikoina 3D Renderin tekemät mallinnukset muun muassa Kei-laniemestä ovat olleet näyttävästi esillä julkisuudessa.

By

SAFAn uusi liittovaltuusto aloitti kautensa – Esko Rautiola jatkaa puheenjohtajana

Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn uusi liittovaltuusto kokoontui Helsingissä tänään 10.12.2012. Kokous oli syksyllä 2012 valituksi tulleen liittovaltuuston kolmivuotisen kauden ensimmäinen. Arkkitehtiliitossa ylintä päätösvaltaa käyttävä liittovaltuusto valitsi puheenjohtajakseen arkkitehti Tuire Kujalan.

Liiton hallituksen puheenjohtajaksi vuodeksi 2013 valittiin arkkitehti Esko Rautiola. Rautiola on toiminut SAFAn puheenjohtajana vuodesta 2012 alkaen. Liiton varapuheenjohtajina jatkavat arkkitehti Leena Rossi ja arkkitehti Mari Matomäki.

Arkkitehtiliiton vuoden 2013 painopistealueiksi vahvistettiin muun muassa liiton alueellisen toiminnan aktivointi sekä nuorten arkkitehtien ja arkkitehtiopiskelijoiden rekrytointi mukaan liiton toimintaan. Arkkitehtuurikilpailukäytäntöjä, -konsepteja ja -palveluja kehitetään edelleen vastaamaan entistä paremmin järjestäjätahojen tarpeita. Ammattikunnan toimintaedellytyksistä ja osaamisesta huolehditaan osallistumalla alan kattavan pätevöitymisjärjestelmän luomiseen.

Hallitukseen alan vahvoja osaajia

SAFAn hallituksen uusiksi jäseniksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle vahvistettiin arkkitehdit Paula Keskikasari, Panu Lehtovuori, Karin Krokfors, Suvi Huttunen ja Esa Kauppi. Hallituksessa jatkavat arkkitehdit Maija Anttila, Christer Finne, Simon Le Roux ja Ari Bungers.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn liittovaltuusto 2013–2015: http://www.safa.fi/fin/ajankohtaista/uutiset/index.php?nid=355

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 prosenttia kaikista Suomen arkkitehdeista. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.

By

Professori Kristian Gullichsenista SAFAn kunniajäsen

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on kutsunut professori, arkkitehti Kristian Gullichsenin kunniajäsenekseen. Asiasta päätti SAFAn liittovaltuusto 10.12.2012. SAFAn kunniajäseneksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat huomattavalla tavalla edistäneet liiton tarkoitusperiä, suomalaista arkkitehtuuria sekä suomalaisen arkkitehtuurin näkyvyyttä.

Tunnetaan Stockmannin tavaratalon laajennuksesta ja Suomen Tukholman suurlähetystöstä

Professori Kristian Gullichsenin (s. 1932) merkitys suomalaisen arkkitehtuurin kehitykseen on kiistaton. Hänen modernismin perinteeseen yhdistettävä arkkitehtuurinsa on saanut paljon arvostusta sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kun kriitikot analysoivat hänen töitään, toistuvat viittauksina muun muassa nimet Aalto, Le Corbusier, Bryggman, Asplund ja Loos. Hyvä mittakaavan taju, selkeys ja tilannetietoisuus luonnehtivat Gullichsenin suunnittelemia taloja.

Kristian Gullichsenin merkittävimmät suunnitelmat syntyivät 1980-luvulla yleensä arkkitehtuurikilpailujen tuloksena. Kauniaisten kirkko (1983) ja Kulttuurikeskus Poleeni Pieksämäellä (1989) ilmentävät Gullichsenin persoonallista tyyliä. Pääkaupungin keskeisellä paikalla sijaitseva Stockmannin tavaratalon laajennus (1989) on julkisuudessa näkyvin hänen suunnitelmista. 2000-luvun myöhäisvaiheen toteutuksia ovat muun muassa Suomen suurlähetystö Tukholmassa (2002) ja yliopiston kirjasto Lleidassa (2004) Espanjassa.

Suunnittelutyönsä ohella Gullichsen on opettanut arkkitehtuuria muun muassa Helsingin teknillisessä korkeakoulussa sekä Pennsylvanian ja Houstonin yliopistoissa. Lisäksi hänelle on myönnetty Prince Eugen Medal Ruotsista (2004) ja Grande Medaille d’Or Foundation de l’Académie d’Architecture Paris Ranskasta (2007). Suomalaisista kunnianosoituksista voi mainita taiteilijaprofessuurin 1988–1993, Pro Finlandian 1996 ja Betonipalkinnot vuosilta 1990, 1996 ja 2004.

Arkkitehtuurin valtiopalkinto Kristian Gullichsenille myönnettiin vuonna 1978. Hän on myös Ruotsin kuninkaallisen taideakatemian jäsen.

Gullichsen valmistui arkkitehdiksi Helsingin teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1961, ja samana vuonna hän perusti oman toimiston. Vuonna 1973 Gullichsen, Erkki Kairamo ja Timo Vormala perustivat yhdessä Arkkitehdit Ky:n. Vuodesta 1994 alkaen toimisto on jatkanut nimellä Gullichsen Vormala Arkkitehdit.

SAFAn kunniajäseneksi kutsuminen ajoitetaan liiton merkkivuosiin. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 120 vuotta Suomen ensimmäisen järjestäytyneen arkkitehtiyhdistyksen, Arkitektklubbenin perustamisesta. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA perustettiin vuonna 1919 Arkitektklubbenin pohjalta. Arkkitehtiliiton aiempia kunniajäseniä ovat muun muassa arkkitehdit Juhani Pallasmaa, Steven Holl, Gunnel Adlercreutz, Juha Leiviskä ja Charles M. Correa.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta. Vuonna 1892 perustetun Suomen Arkkitehtiliiton jäseninä on noin 3 100 yliopistotason tutkinnon suorittanutta arkkitehtia eli yli 80 prosenttia kaikista Suomen arkkitehdeista. Lisäksi SAFAssa on noin 600 opiskelijajäsentä.

By

Tee ekoteko – hyödynnä parvekelasituksen edut korjaus- ja uudisrakentamisessa

Lasitettua parveketta markkinoidaan usein viihtyisänä lisähuoneena tai asunnon luonnollisena yhteytenä ulkoilmaan vuodenajasta ja säästä riippumatta. Lasitusta perustellaan myös asumisviihtyvyyden lisääntymisellä ja kalustettavuuden parantumisella. Myös huolto- ja korjaustarpeen tiedetään lasituksen seurauksena vähentyvän. Harvinaisempaa on lasitettujen parvekkeiden mieltäminen puolilämpimäksi tilaksi tai passiivisesti aurinkoenergiaa varastoivaksi tuulikaapiksi.

Parvekelasitus säästää energiaa?
Parvekelasituksen energiansäästöä on nyt tutkittu. Sen mukaan lasitus säästää 80 m2
kerrostalohuoneiston lämmitysenergiaa 3,4 % -10,7 %, ollen keskimäärin 5,9 %. Tämä on
merkittävä asia energiakustannusten jatkuvasti kohotessa.

Lasitus maksaa itsensä takaisin
Parvekkeen lasittaminen on verrattain edullinen toimenpide. Tutkimusten mukaan
parvekelasituksen n. 6 % energiansäästö kompensoi sen hankintahinnan 15-25 vuodessa
parvekkeen muodosta ja sijainnista riippuen.

Parvekelasien hiilijalanjälki
Parvekelasien valmistuksen, kuljetuksen, asennuksen, huollon ja loppukierrätyksen
synnyttämä kokonaishiilidioksidikuorma on Ramboll Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan n.
200 kg CO2. Parvekelasituksen aikaansaama vuotuinen energiansäästö vastaa n. 50 kg
CO2. Tästä voimme päätellä, että parvekelasituksen energiansäästö kompensoi lasituksen
aiheuttaman hiilijalanjäljen keskimäärin jo neljässä vuodessa.

Voimmekin syystä sanoa: Tee ekoteko – hyödynnä parvekelasituksen edut korjaus- ja
uudisrakentamisessa.
Teksti: Markkinointijohtaja Erkki Hilliaho, Lumon Oy

Lähteet: TTY, Erilaisten korjaustoimien vaikutus lähiökerrostalojen todelliseen
energiankulutukseen. Tutkimusraportti 158

Lisää tutkimuksesta: www.lumon.fi / ajankohtaista

http://www.lumon.fi/

By

Artjärven maamiesseurantalon korjaushanke säilytti talon tarinan ja sai Hyvän korjauksen palkinnon

Artjärven maamiesseuralle on 10. joulukuuta myönnetty vuoden 2012 Hyvän korjauksen tunnustuspalkinto maamiesseurantalon korjauksesta. Vuonna 2012 valmistuneen monivaiheisen korjaustyön tuloksenaArtjärven maamiesseurantalo on eheä kokonaisuus, jossa talon tarina on yhä näkyvissä eri-ikäisten kerrostumien säilyttämisen myötä.

Artjärven maamiesseurantalon neljä vuotta kestänyt ja viime kesänä valmistunut korjaushanke alkoi rakennushistoriallisen selvityksen laatimisella. Selvityksestä ilmenevät talon eri vaiheet, jotka ovat yhä korjauksen jälkeenkin kauniisti näkyvillä. Hanke toteutettiin suurelta osin talkootyönä monen paikallisen yhdistyksen ja aktiivisten asukkaiden voimin.

Palkintoraati kiittää hankkeen toteuttajia erityisesti siitä, että korjaustyön myötä monenlaista tietotaitoa tarjottiin paikallisille aktiiveille. Ikkunat korjattiin maatalousnaisten järjestämällä ikkunoiden korjauskurssilla pätevän vetäjän johdolla. Myös pihapiiri maakellareineen kunnostettiin talkootapahtumana ammattilaisen ohjauksessa. Osallistujat saivat tietämystä perinteisistä työtavoista, energiansäästöön liittyvistä asioista ja kulttuuriympäristön vaalimisesta.

Maamiesseurantalon ulkopuolen korjaus- ja maalaustyöt on tehty Museoviraston ohjeiden mukaan. Seinät on maalattu pellavaöljymaalilla ja uuden liikuntaesteisiä palvelevan WC-tilan lattia on toteutettu rossipohjana. Pääsisäänkäynnin 1950-luvun lippa säilytettiin ja korjattiin. Uusi kuisti ja liikuntaesteisten sisäänkäynti on toteutettu eleettömästi, rakennuksen ominaispiirteisiin hyvin sopivalla tavalla.

Talo on tärkeä paikallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjä. Naisten panos korjaushankkeessa on ollut poikkeuksellisen suuri. Hanke toteutettiin Maa- ja Kotitalousnaisten järjestökampanjan innoittamana: vuonna 2009 teemana oli Yhdistysten ekoteko. Artjärven Maa- ja Kotitalousnaiset ja maamiesseura valitsivat omaksi ekoteokseen maamiesseurantalon remontoimisen, missä on Hyvän korjauksen palkinnon myöntäjien mukaan onnistuttu erinomaisesti.

Artjärven maamiesseurantalo on alun perin 130 vuotta vanha armeijan tark´ampujapataljoonan miehistökasarmi. Se on pystytetty vuonna 1925 nykyiselle paikalleen suojeluskuntataloksi arkkitehti Lars Sonckin piirustusten mukaan. Maamiesseura sai talon haltuunsa vuonna 1944. Taloa korjattiin ja uudistettiin 1950-luvulla mm. muuttamalla pääjulkisivun avokuisti umpinaiseksi ja rakentamalla nykyinen sisääntulokatos. Talo sijaitsee Orimattilassa Päijät-Hämeessä Vuorenmäen liikunta-, virkistys- ja kulttuurialueella.

 

Klaukkalan nuorisoseurantalo Roinelalle kunniakirja

Seurantaloasiain neuvottelukunta myönsi Klaukkalan nuorisoseuralle kunniakirjan Roinelan nuorisoseurantalon korjauksesta. Monipuolisessa ja aktiivisessa käytössä olevan seurantalon sisätilojen kunnostus on tehty perusteellisen suunnittelun pohjalta. Erityisesti on nähty vaivaa talon tyyliin sopivan sisustuksen ja värien valinnassa. Salin seinä- ja kattopinnat säilytettiin ja korjattiin, samoin korjauskelpoiset valaisimet. Kierreportaat ja salin valaisimien rungot teetettiin paikallisella metalliyrityksellä ja korjauksessa tarvittavaa 1950-luvun sormipaneelia höyläämöllä. Ulkotilojen esteettömyys on toteutettu tyylikkäästi. Talkootyön määrä korjauksessa on ollut huomattava. Nurmijärven Klaukkalan keskustassa sijaitseva Roinela on valmistunut vuonna 1958.

Palkinnon taustalla seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöt ja asiantuntijoita

Seurantaloasiain neuvottelukunta myöntää Hyvän korjauksen tunnustuspalkinnon vuosittain seurantalolle, jota on korjattu perinteitä ja rakennuksen historiaa kunnioittaen, hyvän korjaustavan mukaan ja joka on korjauksen tuloksena käyttäjien kannalta hyvin toimiva. Palkinto jaettiin nyt kolmatta kertaa. Ehdokkaita palkinnon saajaksi tuli kaikkiaan kymmenen, ehdottajina yksityisiä henkilöitä, yhdistyksiä sekä viranomaisia. Hyvän korjauksen palkinnon saajaa voi ehdottaa vuosittain tammikuusta toukokuun loppuun.

Suomen Kotiseutuliiton yhteydessä toimiva Seurantaloasiain neuvottelukunta on seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjärjestöjen perustama yhteistyöelin, jossa ovat mukana myös opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön ja Museoviraston sekä Kuntaliiton edustajat. Palkintoraatiin kuuluivat arkkitehdit Leni Pakkala, Ulla Rahola ja Tuulikki Terho sekä Kotiseutuliiton pääsihteeri Lassi Saressalo.