Soppa Magazine

Sisustus, Kalusteet, Astiat, ja Trendit

By

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo: Muotoiluyrityksistä löytyi kasvuhaluja

Ornamo-suhdannekatsaus-1200x607

Teollisuustaiteen Liitto Ornamon tänään julkaisema muotoilualan suhdannekatsaus muistuttaa muotoilun viennin uudelleenorganisoimisen tärkeydestä . Katsauksessa näkyy muotoiluyritysten liikevaihdon kasvu ja kannattavuuden paraneminen. Alan vienti ei kuitenkaan vedä eikä yritysten kasvu riitä kääntämään alan kokonaisliikevaihtoa nousuun.

Kasvuhaluisia yrityksiä löytyy muotoiluyrityksistä enemmän kuin pk-sektorilta keskimäärin. Yli puolet suhdannekyselyihin vastanneista yrityksistä ilmoitti kasvattaneensa liikevaihtoaan viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

16 prosenttia yrityksistä panostaa määrätietoisesti kansainväliseen toimintaan. Kahdeksan prosenttia ilmoittaa kansainvälisen toimintansa olevan vakiintunutta ja tasaisen kehittyvää. Osuudet ovat pysyneet samoina vuosina 2013 – 2016. Vientiä tekevistä yrityksistä 38 prosenttia ilmoitti ulkomaisen toiminnan osuuden liikevaihdosta jäävän alle 10 prosenttiin.

Tilanne alleviivaa kansainvälisen vientijärjestelmän uudistamisen tärkeyttä, minkä Ornamo on kirjannut myös hallitusohjelmatavoitteisiinsa.

”Muotoilu on EU:n tasolla aineettomaan talouteen perustuvan viennin kärjessä. Muotoilu on laajentunut palveluiden tuottamiseen ja strategiseen suunnitteluun, ja se tuottaa näin useille muille vientialoille lisäarvoa”, sanoo Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Vientistrategia kehitettäessä muotoilu olisikin tärkeä nähdä osana muuta tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa.

”Kun esimerkiksi suomalaista teknologiateollisuutta viedään maailmalle, mukaan pitäisi ottaa muotoilualan suunnittelutoimistoja”, Heinänen ehdottaa.

Myös muotoilualan viennin rahoituksen saatavuutta ja byrokratiaa tulisi helpottaa.

”Jotta vientiohjelmat ja rahoitus saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ne on pystyttävä kohdistamaan suoraan yrityksen keihäänkärkituotteeseen. Kansainvälistymiseen tarvittavan tuen hakeminen ei saa viedä kohtuuttomasti työaikaa eikä vaatia erityisosaamista, muuten se jää pieniltä yrityksiltä tekemättä”, Heinänen sanoo.

Muotoiluyritysten kasvuhakuisuus lisääntynyt

Ornamon kesällä teettämien suhdannekyselyiden mukaan monilla muotoilupalveluja tarjoavilla yrityksillä on kovat kasvutavoitteet. 70 prosenttia kyselyihin vastanneista yrityksistä uskoo liikevaihdon lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Yhtä suuri joukko uskoo kannattavuuden paranemiseen vuosina 2016 – 2017. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli kesällä noin 12 prosenttia kyselyihin vastanneista ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia 63 prosenttia.

Muotoilualan yritykset kerryttivät liikevaihtoa yhteensä 3,1 miljardia euroa vuonna 2014, kun vuotta aiemmin luku oli 3,2 miljardia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen yritystilastoihin, jotka julkaistaan osana muotoilualan suhdannekatsausta.

Laskua selittää valmistavan teollisuuden väheneminen, jota palveluliiketoiminnan kasvu ei kompensoi. Yritysten onnistuminen toimintansa kansainvälistämisessä onkin kriittistä alan kehittymiselle.

”Ne muotoiluyritykset, jotka pystyvät tasaamaan kotimaan markkinakysyntää ulkomaisella toiminnallaan ovat nyt parhaissa asemissa. On huomattava, että kotimarkkinoiden kasvu on vielä hauraalla pohjalla.”

https://www.ornamo.fi/app/uploads/2016/08/Muotoilualan-suhdannekatsaus-2016.pdf

 

By

Finnish Design Shopin FDS Award -muotoilukilpailun voittajat palkittu

fds-award-kuva

FDS Award -muotoilukilpailun voitti Salla Luhtaselan ja Wesley Waltersin Perch-jakkara

Verkkokauppa Finnish Design Shopin järjestämän FDS Award -muotoilukilpailun on voittanut Salla Luhtaselan ja Wesley Waltersin suunnittelema Perch-jakkara. Palkinnon suuruus on 7000 euroa.

Aalto-yliopistossa opintojaan viimeistelevä voittajakaksikko osallistui kilpailuun kolmella eri työllä, joista jokainen oli potentiaalinen voittajatyö. Perch-jakkara oli näistä parhaiten juuri verkkomyyntiin sopiva.

”Olemme todella iloisia, että voimme olla auttamassa tätä poikkeuksellisen lahjakasta parivaljakkoa eteenpäin urallaan. Toivomme, että palkinto siivittää tuotteet valmistukseen asti”, Finnish Design Shopin toimitusjohtaja ja juryn jäsen Teemu Kiiski sanoo. ”Kilpailun taso oli kova, ja siihen osallistuttiin yhteensä 557 eri kilpailutyöllä. Osallistujien suuri määrä yllätti, sillä kilpailu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa.”

Toisen palkinnon sai V Sawhorse -pukkijalka suunnittelijoinaan espanjalaiset Stefano Ciurlo Walker ja Aurora Armental Ruiz (ESTAR) ja kolmannen palkinnon Wood Dish Rack -kuivausteline suunnittelijoinaan Mika ja Julie Tolvanen (Studio Tolvanen).

Kaikkia voittaneita töitä yhdistävät oivaltavat rakenteelliset ratkaisut, joilla tuotteesta on saatu kevyt ja vähän tilaa vievä, mikä on edellytys verkkokaupassa helposti myytävälle tuotteelle. Nämä rakenteelliset ratkaisut eivät ole kuitenkaan vähentäneet tuotteen esteettisiä tai funktionaalisia arvoja, vaan muodostavat luontevan osan itse tuotetta.

Voittaneet työt ovat kaikki valmistettu puusta, mikä kertoo osaltaan puusta valmistettujen kilpailutöiden suuresta määrästä.

”Emme lähtökohtaisesti etsineet tietystä materiaalista valmistettuja tuotteita, mutta puu on tekemässä selvästi paluuta vakavasti otettavana materiaalina – ja suomalaisesta näkövinkkelistähän tämä on mitä hienoin asia. Lisäksi puusta valmistetut tuotteet ovat tuotannon aloituskustannuksiltaan usein edullisemmasta päästä, mikä madaltaa kynnystä ottaa tuote valmistukseen”, sanoo Teemu Kiiski.

Juryn perustelut Perch-jakkarasta (1. palkinto, 7000 euroa)

Perch-jakkarassa yhdistyy eleetön ja tasapainoinen kauneus pienimuotoisin keinoin hiottuun käytettävyyteen. Jakkaran irrotettavat jalat tekevät siitä erittäin taloudellisen lähettää, ja näin tuote sopii erinomaisesti verkkokaupassa myytäväksi. Materiaalinkäytön niukkuudessa Perch on viety äärimmäisyyksiin ja kaikki ylimääräinen on karsittu pois. Tästä kumpuaa paitsi jakkaran hienovarainen estetiikka myös sen ympäristöystävällinen luonne. Mahdollisimman vähäisen materiaalinkäytön lisäksi Perch-jakkara on suunniteltu niin, että se voidaan valmistaa puuteollisuudessa yli jäävistä hukkapaloista.

Voittajatyöt valinneeseen juryyn kuuluivat: Torbjørn Anderssen (Anderssen & Voll), Teemu Kiiski (Finnish Design Shop), Joanna Laajisto (Joanna Laajisto Creative Studio), Teemu Suviala (Collins:) ja Espen Voll (Anderssen & Voll). Juryn jäsen Ilkka Suppanen ei osallistunut palkittujen töiden lopulliseen valintaan. FDS Award on kaikille avoin muotoilukilpailu, jossa tehtävänä on suunnitella kodin tuote, joka sopii hyvin verkkokaupassa myytäväksi. Kilpailun järjestäjä Finnish Design Shop haluaa kilpailulla kannustaa uusien ideoiden kaupallistamista sekä tasoittaa tuotteen tietä ideasta kaupan hyllylle.

Finnish Design Shop on vuonna 2004 perustettu suomalaisen ja skandinaavisen designin verkkokauppa, joka myy tuotteita Suomen lisäksi EU-maihin, Norjaan, Sveitsiin ja Yhdysvaltoihin. A-lehdet Oy ja yhtiön perustaja Teemu Kiiski ovat Finnish Design Shopin suurimmat omistajat. 

By

Puustellin Miinus-keittiö on aidosti ekologinen

a8b1b17ab3da1cb3_800x800ar

Puustellin Miinus-keittiö on uraauurtava ja aidosti ekologinen keittiö, joka syntyi kolmivuotisen tutkimusmatkan tuloksena. Puustelli on ollut aina ylivoimaisesti Suomen ekologisin keittiömerkki.

– Kalusteita on valmistettu teknisesti, materiaalien ja tarveaineiden puitteissa niin ekologisesti kuin se on eri aikakausina ollut mahdollista. Nyt halusimme mennä vielä pidemmälle ja selvittää, kuinka voisimme luoda keittiön, joka vähentää ratkaisevasti ympäristökuormitusta. Halusimme selvittää perusteellisesti ekologisen keittiön jokaisen yksityiskohdan sekä sen, mikä materiaali on todella ekologinen ja mikä ei, Puustellin mallistosuunnittelija Sirkku Aine taustoittaa.

Tutkimusmatka kannatti
Taustasysäyksen tutkimusmatkalle antoi myös Puustellin velvollisuus toimia alan suunnannäyttäjänä. – Tavoitteemme oli alusta alkaen hyvin korkealla. Halusimme luoda täysin kierrätettävän, tämän päivän tietojen ja teknologian keinoin toteutetun, mahdollisimman ekologisen keittiön, joka vähentää keittiön elinkaaren aikaista ympäristökuormitusta ja pienentää merkittävästi hiilijalanjälkeä.

Tutkimusmatkan alkutaival oli kuitenkin rosoinen, sillä ratkaistavia asioita tuli vastaan runsaasti. – Etsimme sitkeästi vastauksia tutkijoiden, tutkimusten ja oman tuotekehityksen avulla. Tutkimusmatka kesti yli kolme vuotta, mutta se kannatti, sillä lopputuloksena syntyi ekologinen ja täysin kierrätettävä Puustelli Miinus-keittiö.

Aidosti ekologinen keittiö
Mihin Miinus-keittiön ekologisuus perustuu? – Jokaisesta Miinus-keittiön osasta on tehty hiilijalanjälkilaskelmat ja sisäilmamittaukset, joiden perusteella valitsimme Miinus-malliston materiaalit. Sisäilmapäästöjä onnistuttiin pienentämään vaihtamalla formaldehydiä ja hiilivety-yhdisteitä sisältävät materiaalit mahdollisimman vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin.

Uraauurtava biokomposiitti
Monet Miinus-keittiön ominaisuuksistakin ovat kalustealalla uraauurtavia. – Miinus-keittiössä on käytetty täysin uusia ratkaisuja kalusteiden rakenteissa sekä valmistus- ja pintakäsittelymenetelmissä. Välttämättömimmästä muutoksen kohteesta tuli myös näyttävin. Se on biokomposiitista muotoiltu Miinus‐runkokehikko, jonka hiilijalanjälki on yli 50 % pienempi yleisimmin käytössä olevaan kalustelevyyn verrattuna. Se on ekologisin innovaatio kalustealalla vuosikymmeniin. Runkokehä on myös sisäilmapäästöiltään puhdas, sillä sen formaldehydipitoisuus on 0%. Lisäksi se kestää erinomaisesti kuumaa, kylmää sekä vettä. Runkokehikolle on haettu PCT-patenttia.

Helppo muunneltavuus plussaa
Sirkku Aineen mukaan Miinus-keittiön ehdoton plussa on myös helppo muunneltavuus. – Miinus biokomposiittikehys on ruiskupuristettu yhdeksi kappaleeksi ja siinä on valmiit reiät erilaisten hyllyjen, laatikoiden, saranoiden ja mekanismien kiinnitystä varten. Näin rungon voi muuttaa todella näppärästi vaikkapa hyllykaapista laatikostoksi. |

 

Teksti: Editori.fi

By

IKEA: Kaikki tuotteet uusiutuvista, kierrätetyistä tai kierrätettävistä materiaaleista

Hyvällä suunnittelulla voidaan vähentää raaka-aineiden käyttöä ja edistää uusien ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönottoa. IKEA lupaa, että kaikki sen myymät kodinsisustustuotteet valmistetaan joko uusiutuvista, kierrätettävistä tai kierrätetyistä materiaaleista ja että koko IKEA-konsernin myynnin arvosta 90 % tulee ympäristöystävällisemmiksi luokitelluista tuotteista vuoteen 2015 mennessä.

IKEA-konsernin maailmanlaajuisen kestävän kehityksen strategian mukaisesti konserni pyrkii vähentämään luonnonvarojen käyttöään merkittävästi ja tekemään niiden käytöstä entistä kestävämpää. Käytännössä tämä tarkoittaa aivan uusia materiaaliratkaisuja IKEA-tuotteisiin.

Tuotteissa käytetään entistä ympäristöystävällisempiä uusiutuvia materiaaleja, enemmän kierrätysmateriaalia ja jopa muiden tuotteiden tuotannossa syntyviä ylijäämämateriaaleja.

– Hyvällä suunnittelulla voidaan merkittävästi vähentää raaka-aineiden käyttöä, esimerkiksi tekemällä tuotteista kevytrakenteisempia. Tällainen tuote on mm. IDOLF-tuoli, johon käytetään neljänneksen vähemmän materiaalia kuin vastaavaan tuoliin aikaisemmin. Silti tuote on aivan yhtä tukevarakenteinen, sanoo IKEA Suomen sisustusasiantuntija Salla Ahonen.

Uusista ympäristöystävällisistä materiaaleista hyvä esimerkki on nopeakasvuinen bambu, jota käytetään mm. suositun IKEA PS 2012 -ruokapöydän materiaalina.

Myös kierrätysmateriaaleja käytetään IKEA-tuotteissa jatkuvasti yhä enemmän. Huonekaluissa käytetään mm. PET-muovipulloista saatua kierrätysmuovia sekä kierrätettyä alumiinia.

– Suunnittelussa on tärkeää myös se, että tuotteet tehdään helposti kierrätettäviksi. Niiden osat pitää voida irrottaa ja eri materiaalit erotella toisistaan. Tuotepakkauksetkin ovat tärkeä tekijä: mitä pienempään tilaan tuotteet voidaan pakata, sitä vähemmän pakkausmateriaalia kuluu, Ahonen kertoo.

IKEA PS 2012 -ruokapöytäIKEA-konsernin kestävän kehityksen strategian mukaan kaikista sen käyttämistä ei-uusiutuvista materiaaleista puolet on kierrätysmateriaalia vuoden 2017 loppuun mennessä.

Tuotteissa käytetään myös muiden tuotteiden valmistuksessa syntynyttä ylijäämämateriaalia. Esimerkiksi SÖDERHAMN-sohvan täytteet on tehty osittain ja sohvan tyynyt kokonaan ylijäämämateriaalista.

IKEA on sitoutunut kasvattamaan jatkuvasti FSC-sertifioidun puun osuutta huonekaluissaan ja kaikki IKEA-tuotteissa käytetty puuvilla tulee olemaan ns. Better Cotton -ohjelman mukaisesti tuotettua vuoteen 2015 mennessä.

IKEA-konsernin kestävän kehityksen strategian tärkeimpiä tavoitteita

  • Vuoden 2015 loppuun mennessä energiaa kuluttavat IKEA-tuotteet ovat keskimäärin vähintään 50 % energiatehokkaampia kuin vastaavat tuotteet vuonna 2008.
  • Koko IKEA-valaisinmallisto siirtyy energiaa säästäviin led-valaisimiin vuonna 2016, ja led-valaisimet ovat hintatasoltaan markkinoiden edullisimpia.
  • Kaikki IKEAn käyttämä palmuöljy tulee todennetusti kestävistä lähteistä tai korvataan muilla raaka-aineilla vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä palmuöljyä käytetään esimerkiksi kynttilöissä ja elintarvikkeissa.
  • Kaikki IKEAn tuotteissa käytetty puuvilla tuotetaan Better Cotton -ohjelman mukaisesti tai korvataan muilla materiaaleilla vuoteen 2015 mennessä.
  • Vuoden 2015 loppuun mennessä kaikki IKEA-kodinsisustustuotteet (mukaan lukien pakkaukset) on tehty joko uusiutuvista, kierrätettävistä tai kierrätetyistä materiaaleista.
  • 90 % koko IKEA-konsernin myynnin arvosta tulee ympäristöystävällisemmiksi luokitelluista IKEA-tuotteista vuoden 2015 loppuun mennessä.
  • Vuoteen 2017 mennessä puolet IKEA konsernin käyttämästä puumateriaalista tulee ensisijaisiksi määritellyistä lähteistä, mikä tarkoittaa että puu on joko kierrätettyä tai FSC-sertifioitua. 100 % käytetystä puumateriaalista täyttää IKEA-konsernin metsänhoitovaatimukset, jotka kieltävät mm. laittomat metsähakkuut luonnonsuojelualueilla ja sademetsissä.
  • Vuoden 2015 loppuun mennessä vähintään 90 % kaikesta IKEA-tavaratalojen tuottamasta jätteestä kierrätetään. Suomen tavarataloissa syntyvän jätteen kierrätysaste on nyt jo noin 95 %.
  • IKEAn tuottamia hiilidioksidipäästöjä vähennetään kokonaisuudessaan 50 % vuoden 2015 loppuun mennessä.
  • Kuljetuksiin liittyviä hiilidioksidipäästöjä vähennetään 20 % vuoden 2016 loppuun mennessä.
  • Kaikki IKEA-tavarantoimittajat ovat sitoutuneet IKEA-konsernin kestävän kehityksen IWAY-toimintamalliin.
  • IKEA-konserni tuottaa itse uusiutuvaa energiaa omaa kulutustaan vastaavan määrän vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomessa IKEA keskittyy energiatehokkuuden parantamiseen ja maalämpöratkaisuihin.
  • IKEA Suomen tavoitteena on käyttää tavarataloissa 100-prosenttisesti uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä.
  • Kuopion ja Tampereen IKEA-tavaratalot käyttävät jo nyt yksinomaan uusiutuvaa energiaa. IKEA Tampere ja IKEA Raisio käyttävät lämmitykseen maalämpöä.

www.IKEA.fi

By

Katin sisustusnavetan kesäkauden avajaiset 19.5.

Katin sisustusnavetan kesäkausi avataan sunnuntaina 19.5.

Kesäkauden avajaisten yhteydessä järjestämme pihapiirissä filttikirppiksen (säävarauksella). Kerää ylimääräiset tavarasi ja tule paikan päälle myymään. Paikkavuokra 10€, varaukset: 0400 212 588.

Tule tekemään löytöjä kotiin tai lahjaksi. Katin sisustusnavetta on pullollaan sisustusaarteita sekä räsymattoja ulkomyynnissä. Muistathan, vain käteismyynti!

Tervetuloa herkuttelemaan

Kesäkauden avajaisissa tarjolla maukasta loimulohta (tilaa myös ennakkoon viemisiksi), tuoretta leipää, jäätelöä, kotitekoisia kakkuja, piirakoita ja lämmintä keittoa. Tarjoilusta vastaa Navettakahvila ja Juhlapalvelu Casalen.

Piha kesäkuntoon ja palstalta omat yrtit ja kasvikset

Tapahtumapäivänä pihasuunnitelman päivitys 10€. Pihasuunnittelija-hortonomi paikalla koko päivän. Ota pihakarttasi mukaan. Taimien vaihtopäivät -tuo tullessasi ja vie mennessäsi. Varaa myös oma istutuspalsta kesäksi. 10 x 10 m palstoja tarjolla navetan liepeiltä. 1 vuosi / 60€.

Tapahtumassa mukana puusepät –Puusepänliike Hannuka&Laine, hortonomi, Juhlapalvelu Casalen, Seppä Simo Oksa Vuorenpeikon pajalta, sähkömies Martin Woodbridge ja moni muu.

Tapahtumapäivänä olemme auki klo 11.00-15.00. Tervetuloa!

Muistathan -vain käteiskauppa!

Lisätietoa:

Katin sisustusnavetta
Lankilantie 78
03100 Nummela

Avoinna: ti-pe 10.00-18.00, la-su 11.00-15.00

Kati Helanto-Väätänen
P. 0400 212 588
www.katinsisustusnavetta.fi
info@katinsisustusnavetta.fi

By

ISKU: Habitare 2012 on täällä!!

Habitare on täällä!

Suomen suurinta sisustusalan tapahtumaa, Habitare-messuja, vietetään Helsingin Messukeskuksessa 12.-16.9.2012.

Osastollamme 7h39 ovat messujen ammattilaispäivinä 12.-13.9. nähtävillä sisustusratkaisut ja tuoteuutuudet toimistoihin ja julkisiin tiloihin. Esittelyssä ovat muiden muassa Stone-työpistemallisto, jännittävimmät uutuutemme, sekä Fennia Prize kunniamaininnan saanut Kaava-tuoli.

Messuosastojen lisäksi Habitaressa nähdään EcoDesign-, Trash Design- ja Aikamatka-erikoisnäyttelyt. Aikamatka rakentuu kuudesta tilasta, joihin on koottu aikakaudelle tunnusomaisia huonekaluja, esineistöä ja tekstiilejä 50-, 60-, 70-, 80-, 90- ja 2000-luvun tyylien mukaisesti. Nähtävillä on Iskun klassikoita ja tuttuja tuotteita halki vuosikymmenten.

Iskun näyttelyosaston löydät numerolla 7h39.

By

Sahateollisuus: Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

Mekaaninen metsäteollisuus toivoo puurakentamisen kasvusta vetoapua sahateollisuuden tuotannon alenemisesta ja heikosta kilpailukyvystä seuranneisiin vaikeuksiin. Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori pitää tilannetta vakavana, kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä ja vientituloja jää saamatta.

 

“Kyllä tämä tilanne on kriittinen. Olemme välittäneet hätähuutomme hallitukselle ja toivomme nopeita toimenpiteitä, koska kilpailijat valtaavat markkinaosuuksiamme”, painottaa Merivuori. “Koska sahateollisuuden merkitys on Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempi kuin kilpailijamaissa, meidän tulisi kotimaisin toimin edistää puutavaran kysyntää rakentamisessa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa on paljon mahdollisuuksia puurakentamisen edistämiselle. Kaikissa julkisissa rakennushankinnoissa tulisi edellyttää suunnitelma puurakenteiden käytön mahdollisuuksista”, ehdottaa Merivuori.

 

Mekaanisen metsäteollisuuden arvion mukaan sahatavaran ja puutuotteiden kysyntä kasvaa globaaleilla markkinoilla eurooppalaisen kestävän kehityksen trendin ja muiden markkinoiden talouskasvun ansiosta. “Puutuoteteollisuudella on paljon annettavaa kestävän kehityksen ja vähähiilisen biotalouden luomisessa”, muistuttaa toimitusjohtaja Kai Merivuori. “Sen toiminta perustuu uusiutuvista ja kierrätettävistä raaka-aineista valmistettuihin tuotteisiin, energian ja resurssien käytön tehokkuuteen sekä taloudelliseen ja ekologiseen kestävyyteen.”

 

Sahateollisuuden mielestä nyt tulisi lisätä puutavaran kotimaan kysyntää, laatia valtiovallan toimesta markkinaselvitys sahatavaran viennin edistämistoimia varten, luoda uusi brändi mekaaniselle puuteollisuudelle ja vahvistaa kansainvälistä vaikuttamista. “Samaan aikaan kun puutavaran kysyntä globaalisti kasvaa, me menetämme markkinaosuuksia paljon sahateollisuuteen investoinneille kilpailijoille kuten ruotsalaisille ja saksalaisille. Lisäksi Venäjän tarjonnan kehittymistä on syytä seurata Venäjän viennin kasvaessa Aasian markkinoille. Meidän puutuotteilla on ollut hyvä markkinakuva maailmalla, mutta nyt joku muu täyttää markkinakysynnän”, muistuttaa Merivuori.

 

Puun käyttöä lisättävä julkisessa rakentamisessa

 

Sahatavaran tuotannosta vajaa puolet menee kotimaan markkinoille, jossa siitä käytetään puolet rakentamiseen. Sahateollisuuden toimitusjohtaja haluaa nyt vahvoja toimia puurakentamisen edistämiseen jatkamalla valtakunnallisen puurakentamisohjelman toteuttamista rakennuttajien ja rakentajien kanssa yhteistyössä.  “Ranskassa esimerkiksi on puun käytölle asetetut velvoitteet julkisessa rakentamisessa”, muistuttaa Merivuori. “Tämän eurooppalaisen puurakentamisen kasvun moottorina on ilmastopolitiikka ja kestävän kehityksen tavoitteet. Mekin voisimme ottaa käyttöön samat velvoitteet julkisessa rakentamisessa Suomessa, jossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet kestävälle kehitykselle ja tehty paljon varsinkin energiapuolella ilmastomuutoksen hidastamiseksi.”

 

Merivuori ehdottaa, että puun käyttöä voisi lisätä myös muussa kuin talonrakentamisessa. “Keski-Eurooppaan verrattuna esimerkiksi siltarakentaminen on Suomessa aivan alkutekijöissään. Ruotsissakin rakennetaan normaalin tieliikenteen käyttöön merkittävä määrä puusiltoja vuosittain. Meillä esimerkiksi Metsähallitus rakentaa vuosittain paljon siltoja, jotka voisivat olla puurakenteisia. Valitettavasti tämä kulttuuri on meillä hävinnyt, kun suunnittelijakunnassa ei ole osaamista eikä halua suunnitella puusiltoja. ”

 

Merivuoren mielestä nyt olisi hyvä aika suunnata voimavaroja korjausrakentamiseen, joka on työllistävää ja jossa voidaan käyttää kotimaisia tuotantopanoksia. “Tässä suhdannetilanteessa olen taloduellisen aktiviteetin edistämisen kannalla. Kun korjausrakentamisessa on valtava patoutunut tarve, tulisi kunnolla perata ratkaisuja minkälaisilla puurakentamisen ratkaisuilla 1970-luvun betonikerrostalolähiöitä voitaisiin saneerata. Jo nyt kehitetyt puurakentamisen korjausjärjestelmät osoittavat, että meillä on kustannustehokkaita uusia ratkaisuja käytettävissä. Tässä on puurakentamiselle läpimurron paikka”, uskoo Merivuori.

 

600  miljoonaa euroa sahatavaran vientituloja jää saamatta

 

Sahatavaran vuosituotanto on laskenut 14 miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin ja viennin arvo vähentynyt 1,5 miljardista eurosta 1,2 miljardiin euroon. Merivuoren mukaan nykyisillä laitoksilla voitaisiin Suomessa sahata kolme miljoonaa kuutiometriä enemmän. “Tämä vastaa 600 miljoonan euron saamatta jääviä vientituloja, jotka jäävät saamatta kun heikon kilpailukyvyn takia kapasiteettia seisoo käyttämättömänä “, muistuttaa Merivuori.

 

Sahateollisuus haluaa valtiovallan laativan markkinaselvityksen viennin edistämistoimien kohdentamiseksi. “Monissa Keski-Euroopan maissa ja Kanadassa ovat valtiot olleet aina  vahvasti mukana alan viennin edistämishankkeissa ja systemaattisesti edistäneet markkinan kehittämistä”, muistuttaa Merivuori. “Niissä maissa, missä poliittisella johdolla on vahva linkki elinkeinoelämään kuten esimerkiksi Kazakstanissa, Turkissa ja Kiinassa sekä  kriisistä toipuvilla Libyan ja Irakin kaltaisten maiden markkinoilla poliittisen tason arvovaltapalvelut ovat viennin edistämistyössä arvokkaita.”

 

Vientimarkkinoiden mahdollisuuksista Merivuori mainitsee Kiinan, jonka puutavaran ostot ovat nousseet 15 miljoonaa kuution vuodessa, joka vastaa koko Suomen tuotantoa parhaina vuosina. “Kiinassa puutavaran käytön kasvun selittävät teräksen ja betonin raaka-aineiden hinnan nousu viimeisen korkeasuhdanteen aikana sekä myös ympäristötietoisuuden kasvu. Kiina hakee myös rakentamisen uutta toimintamallia ja järjestelmärakentamisen osaamista, jossa meillä voisi olla annettavaa. ”

 

Markkinaselvityksessä tulisi Merivuoren mielestä selvittää puun käytön mahdollisuuksia ja säädöksellisiä esteitä, puun käytön hyväksyttävyyttä, puun  käyttöä edistävät tekijät ja maanjäristysalueiden kaltaisten kohteiden viennin mahdollisuudet. “Myös kilpailijamaiden teollisuuspoliittisen toimintaympäristön vertailua tulisi ehdottomasti tehdä metsä-, logistiikka-, energia- ja veropolitiikan suhteen ja selvittää, millä osa-alueilla meidän kilpailukykymme jää jälkeen”, vaatii Merivuori.

 

Suomalainen puu vastaa ympäristötietoisuuden kasvuun

 

Sahateollisuuden merkitystä Merivuori pitää Suomen kansantaloudelle kaikkine vaikutuksineen huomattavasti suurempana kuin kilpailijamaissa.  “Tällä toimialalla on paljon annettavaa kestävän talouden ja vähähiilisen biotalouden luomisessa. Me jalostamme kotimaista raaka-ainetta kotimaisella teknologialla ja työllä vientimarkkinoille. Sahateollisuuden merkitys on viennin, työllisyyden ja kantorahatulojen kannalta erittäin merkittävä aluetalouksille sekä kuitu- ja energiapuun saatavuudelle”, painottaa Merivuori.

 

Metsäsektori on Merivuoren mielestä edelleen merkittävä strateginen voimavara Suomelle. ” Nyt pitäisi löytää yhteinen tahtotila rakentaa metsälle vahva brändi, joka vastaa globaaliin ekologisen ja ympäristöarvojen tietoisuuden kasvuun. Puutuotteiden merkitystä tulevaisuuden ilmasto- ja luonnonvarahaasteiden ratkaisuna ei ole kovin  hyvin tiedostettu”, harmittelee Merivuori.

 

Merivuori kaipaa EU:n suuntaan ja laveamminkin kansainvälistä vaikuttamista nykyistä enemmän. “Suomen tulisi ottaa korkealla tasolla puutuotteiden vienti agendalle, koska puutuotteilla on tärkeä rooli ilmastomuutoksen torjunnassa sekä uusiutumattomien luonnonvarojen  ehtymisessä ja kallistumisessa. EU:ssa tulisi vaikuttaa puun käytön edistämiseen vaikuttaviin ratkaisuihin.”

 

Puukaupan ennustamattomuus ja teollisuuden maksut syövät kilpailukykyä

 

Merivuori näkee mekaanisen metsäteollisuuden kansainvälisen kustannuskilpailukyvyn kannalta suurena haasteena tulevat teollisuudelle suunnatut veroluontoiset maksut ja puukaupan vakauden. “Rikkidirektiivi on esimerkki siitä, miten EU:ssa syntyy Suomen teollisuudelle lisäkustannuksia tuovia ratkaisuja, jotka suoraan heikentävä meidän kilpailukykyä”, mainitsee Merivuori. ” Satojen miljoonien eurojen lisäkustannukset uhkaavat teollisuutta energiaverojen korotuksissa, windfall-veron käyttöönotossa, dieselveron korotuksessa, kuljetustukien leikkauksissa ja kilpailijamaista poikkeavan energiapolitiikan takia. Esimerkiksi sahojen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto on mahdollistettu kilpailijamaissa, mutta ei Suomessa.”, luettelee Merivuori. ” Tuet sinänsä vääristävät markkinoita, mutta suomalaiset ovat takamatkalla ruotsalaisiin ja saksalaisiin nähden mm. kuljetustuen ja syöttötariffien suhteen. Suomessa tuen sijaan  sahojen harteille on sälytetty lisätaakkaa. Näissä asioissa pitää elinkeinoelämänkin olla hereillä ja vaikuttamassa etukäteen eikä reagoimassa jälkikäteen.”

 

Puukaupan kehittämistä ja puumarkkinoiden vakauden lisäämistä Merivuori pitää kilpailukyvyn parantamisen kannalta välttämättömänä. “Puukaupan ennustamattomuus, epätasaisuus ja erilaiset odotukset raaka-aineen hinnan suhteen ovat toimialalle suuri haaste. Raaka-aineen saanti ei taivu meillä suhdannevaihteluihin”, sanoo Merivuori.

 

Suomessa voidaan hakata 30 miljoonaa kuutiota tukkipuuta, josta voitaisiin sahata 14 miljoonaa kuutiota valmista sahatavaraa. “Kun käytämme paljon yhteiskunnan varoja metsien tuotantoon erilaisen tukipolitiikan avulla, olisi järkevää saada puun käyttöastetta korkeammalle sen sijaan että se kilpailukyvyn puuttuessa vähenee. Meillä on ollut tapauksia, joissa sahan uusinvestointi on pantu jäihin kun ei ole ollut varmuutta puuraaka-aineen saatavuudesta, vaikka metsien vuotuinen kasvu noin 100 miljoonaa kuutiota ylittää reilusti sen käytön. Metsästä lähtenyt tuotantolähtöinen malli on ohjannut koko metsäklusterin toimintaa, mutta teollisuuden kilpailukyvyn seuranta on unohdettu.”

 

Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori

By

VTT kehitti pientalojen energiaremonttipalvelumalleja

Kokonaispalvelumalli helpottaa omakotitalojen energiaremontteja

 

Suomessa on noin 1,1 miljoonaa pientaloa, joista 75 % on rakennettu ennen vuotta 1990. Jos kaikki nämä talot korjattaisiin vastaamaan energiatehokkuudeltaan uutta pientaloa, lämmitysenergiaa säästettäisiin VTT:n mukaan valtakunnallisesti 11,8 terawattituntia (TWh). Säästöpotentiaalista 4,3 TWh olisi mahdollista saavuttaa sähkölämmitteisissä pientaloissa. Se vastaa suuruusluokaltaan neljän keskikokoisen kivihiilivoimalan vuotuista sähköntuotantoa. VTT on kumppaneineen löytänyt ratkaisuja, joilla eri korjausvaihtoehdot saadaan helpommin kuluttajan ulottuville. Kyse on palvelujen kokoamisesta räätälöidyiksi paketeiksi.

Energian hinnan kallistumisen myötä jokaisen asujan ja kiinteistön omistajan on mietittävä keinoja pienentää energiakuluja. Rakennuskanta uudistuu kuitenkin vain 2 %:n vuosivauhdilla. Jotta todellisia säästöjä saadaan aikaan, on muutettava olemassa olevaa rakennuskantaa energiatehokkaammaksi.

Omakotitalon kunnostaja joutuu melkoiseen tietoviidakkoon alkaessaan selvittää, miten hänen talonsa energiatehokkuutta voisi parantaa. Toimijoita on monia, eikä niiden laatutasosta aina ole luotettavaa tietoa. VTT:n ja eurooppalaisten kumppanien mukaan pientalojen kokonaiskorjauspalvelut ja energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet saataisiin parhaiten tarjolle ns. yhden luukun periaatteella.

Kokonaispalvelumalli luonteva kytkeä korjaamisen eri vaiheisiin

Pientaloille voidaan kehittää energia- ja ekotehokkuutta parantavia korjauskonsepteja tyyppiratkaisuineen ja toimenpideohjeineen. Korjauskonsepteista voidaan kehittää kokonaispalvelumalleja, joihin voi sisältyä mm. rakennuksen kuntokartoitus tai -tutkimus, energiatodistus, laitteiden ja järjestelmien asennus, rahoituspalvelut, huolto- ja ylläpitopalvelut sekä energianseuranta ja kulutusanalyysi.

Energiaremonttien haasteena takuu saavutettavasta energiansäästöstä

Teollisuus- ja julkisille rakennuksille takuun sisältäviä palvelumalleja on olemassa, mutta asuinrakennuspuolelle malli ei ole levinnyt. Palveluntarjoajat voisivat antaa energiansäästötakuun esimerkiksi teoreettisten laskelmien pohjalta. Samalla palveluntarjoajien pitäisi tuoda esiin energiaremonttien muita etuja liittyen esimerkiksi termiseen viihtyisyyteen tai sisäilman laatuun.

Keinoja kysynnän edistämiseksi

Pientalojen energiaremonttipalveluiden kysyntää voidaan edistää ja tukea monin tavoin. Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset voivat jatkossa edellyttää joitakin energiatehokkuuteen liittyviä toimia esimerkiksi muun korjaamisen yhteydessä tai puolueettomia energiakatselmuksia määrävälein. Nämä voidaan liittää myös korjausavustusten saamiseen. Energiakorjaamisen taloudellisia kannustimia ja tukia pitäisi jakaa siten, etteivät ne kohdistu vain yksittäisiin toimenpiteisiin, mikä usein johtaa osaoptimointiin. Julkisten tukien pitäisikin ohjata omakotiasukkaita tarkastelemaan talonsa energia- ja ekotehokkuutta kokonaisvaltaisesti pitkällä aikavälillä. Myös uusia rahoitusratkaisuja, esimerkiksi halpakorkoisia energiaremonttilainoja, pitäisi kehittää.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisuun on koottu tulokset Success Families- ja One Stop Shop -hankkeista, joiden molempien päätavoitteena oli pientalojen energiakorjauskonseptien ja -palveluiden luominen ”yhden luukun periaatteella”.

Success Families -projekti toteutettiin pohjoismaisena NICe-projektina, ja siinä oli partnereita myös Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. One Stop Shop oli eurooppalainen Eracobuild-projekti, jossa oli partnereita myös Norjasta, Tanskasta ja Belgiasta.

Pientalojen energiaremonttipalvelut, kokonaispalvelumallin yleistyminen ja sen haasteet -julkaisu verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T41.pdf

By

VTT visioi parempaa maailmaa – katso video!

Voiko teknologia parantaa maailmaa, helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää ja mahdollistaa kestävän kasvun? VTT pohtii näitä haasteita jatkuvasti ja antaa kysymyksiin viisi erilaista vastausta uudessa videossaan ”True today or true tomorrow?”.

VTT:n esittämät visiot ovat esimerkkejä tavoista, joilla teknologian kehitys näkyy ihmisten arjessa ja muokkaa tulevaisuutta. Visioissa näyttäytyy maailma, jossa ei vuosittain vedetä viemäriin miljardeja litroja puhdasta vettä tai kuljeteta ruokaa tonneittain kaatopaikalle. Katsoja näkee, kuinka energiaa tuotetaan ekologisesti ja ympäristöä säästäen ja miten painettu teksti herää eloon.

”True today or true tomorrow?” -video on nähtävissä VTT:n verkkosivuilla osoitteessa www.vtt.fi/tomorrow sekä Youtube-verkkopalvelussa. Katsojat pääsevät myös arvioimaan, mikä VTT:n esittämistä visioista on todellisuutta jo tänään.

VTT on sitoutunut edistämään parempaan huomiseen tähtääviä tutkimus- ja kehityshankkeita. VTT:n tavoitteena on tuoda teknologinen ja tieteellinen osaaminen asiakkaiden, yhteiskunnan ja kuluttajien käyttöön. Suomessa tehtävällä merkittävällä T&K-työllä on sovellettuna vaikutusta koko maapallon ja sen asukkaiden hyvinvointiin.

 

VTT – 70 vuotta teknologiaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän hyväksi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 3100 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 290 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. 
Lue ja katso lisää VTT:n historiasta ja visiosta 2020.