Soppa Magazine

Sisustus, Kalusteet, Astiat, ja Trendit

By

Skanska ja IKEA tuovat BoKlok-koteja markkinoille

Skanska ja IKEA vastaavat yhdessä kohtuuhintaisen asumisen haasteisiin. BoKlok-uudiskodit rantautuvat takaisin Suomeen.

BoKlok on Skanskan ja IKEAn yhdessä kehittämä konsepti, joka yhdistää hyvän asumisen ja kohtuulliset asumiskustannukset. BoKlok-koteja on nyt suunnitteilla Vantaalle. Skanskalla on tonttivaraus Vantaan Kivistössä sijaitsevalle tontille, jonne on tarkoitus toteuttaa 36 BoKlok-kotia vuoden 2013 aikana.

”BoKlok-omistusasunto tarjoaa hyvin mietittyjä tilaratkaisuja – ajattomuutta ja asumista luonnon läheisyydessä pienimittakaavaisessa ympäristössä. BoKlok jättää rahaa myös muuhun elämiseen”, kertoo hankejohtaja Riku Patokoski Skanskasta.

Ratkaisuna BoKlok edustaa pienimuotoista tiivistä ja matalaa kaupunkirakentamista. BoKlokissa on suojaisa oma piha, mahdollisuus pihaviljelyyn sekä taloyhtiön yhteinen pihasauna. Avainsanoja kohtuullisiin asumiskustannuksiin ovat toimiva rahoitusratkaisu, kohtuuhintainen tonttimaa sekä järkevä, vakioitu suunnitteluratkaisu.

Marja-Vantaan kaavoituspäällikkö Lea Varpasen mukaan BoKlok on odotettu lisä asuntomarkkinoille. ”Uudistuotantoon tarvitaan lisää vaihtoehtoja. BoKlok on todella tervetullut Vantaalle”, Varpanen sanoo.

”IKEA Vantaa on vahvasti mukana Kivistön projektissa”, sanoo Deputy Store Manager Kimmo Ylönen Vantaan IKEAsta. ”Suomessa IKEA myy vuosittain yli 15 000 keittiötä. Sisustamisen asiantuntijana tuomme mukaan BoKlokiin sisustamisen kulmakivet ja viimeisimmät trendit”, hän jatkaa.

BoKlok on ollut erittäin suosittu Ruotsissa, jossa on myyty jo noin 4 500 BoKlok-kotia. BoKlok kehitettiin 1990-luvun puolivälissä Ruotsissa. Ensimmäiset BoKlok-kohteet on rakennettu vuonna 1996, ja siitä lähtien BoKlokia kohtaan on ollut kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa. Nyt Skanska tuo uudestaan BoKlok-kodit Suomen markkinoille. Suomessa BoKlok-omistusasuntoja on toteutettu viimeksi vuonna 2006 Porvooseen ja Vantaalle.

Lisätietoja BoKlokista www.skanska.fi/boklok

www.skanska.fi

Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä maa- ja ympäristörakentaminen. Virossa Skanskan toimintaan sisältyvät rakentamispalvelut ja asuntoprojektikehitys.
Skanskan Suomen ja Viron liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2011 oli noin 1 miljardi euroa ja henkilöstön määrä noin 3360.

Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Maailmanlaajuisen ympäristöosaamisensa perusteella Skanskan tavoitteena on olla asiakkaiden ensimmäinen valinta ympäristötehokkaassa rakentamisessa. Skanskan palveluksessa on noin 52 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Skanska-konsernin emoyhtiö on listattu Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli yli 13 miljardia euroa.

By

Otaniemeen ja Tapiolaan puurakennuskohteita – biokerrostalosta muotoiltavaan teatteritaloon?

Kuusi Aalto-yliopiston opiskelijaa ideoi kesän aikana, miten puurakentamista ja puutuotealaa edistetään. Heille osoitettiin Otaniemen, Tapiolan ja Keilaniemen yhdessä muodostamalta T3-alueelta seitsemän aluetta, joihin he suunnittelivat ehdotukset alueiden kehittämiseksi puun avulla.

Raikkaan näkemyksen varmistamiseksi valmistelutyö tilattiin eri alojen opiskelijoilta. Poikkitieteellistä näkökulmaa ehdotuksiin toivat kauppatieteen, arkkitehtuurin, palvelumuotoilun ja energiatekniikan opiskelijat sekä kaksi puutekniikan opiskelijaa. Lyhenne T3:han tulee tieteestä, taiteesta ja taloudesta. Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueella näiden kolmen osaajien yhteistyöltä odotetaan paljon.

Opiskelijat palkkasi kuuden toimijan joukko: Espoon kaupunki, Vahanen Yhtiöt, Tekes, SRV Yhtiöt Oyj, Metsä Wood ja Aalto-yliopistokiinteistöt Oy. Näiden on tarkoitus lähteä heti syksyllä yhteistyössä toteuttamaan opiskelijoiden valmistelutyössään raportoimia ehdotuksia.

Opiskelijat uusien asumiskonseptien toteuttajina ja testaajina

Opiskelijoiden ehdotuksessa Tapiolaan suunnitteilla oleva monitoimitila, työnimeltään Multispace, laajentuu yli rajojen, tuoden yhteen kaupunginteatterin, klubikahvilan, keikkapaikan, näyttelykohteen, elokuvateatterin, sekä osittain sisätiloihin toteutetun design-skeittipuiston helposti muokattavien tilojen kautta, hyödyntäen puun keveyttä ja muokattavuutta. Onnistuessaan tämä mukautuva tila olisi Tapiolan sykkivän elämän ydin.

Otaniemeen Maarintalon taakse – Natura-alueen rajaus huomioiden – on suunniteltu Aalto-talon nimellä kulkeva biokerrostalo. Talo olisi opiskelija-asuntola. Puun käyttämisen lisäksi bio tarkoittaa tässä kokonaista elämäntapaa: pienviljelyä, omavaraista energiantuotantoa, kierrätystä, jätteenkäsittelyä ja monenlaista osallistuvaa elämäntyyliä. Aalto-talo toteutettaisiin yhteistyössä Espoon ja yritysten kanssa opiskelijavetoisesti, jolloin hanke poikiisi laajoja opiskelijaprojekteja ja harjoitustöitä eri tasoilla.

Biokerrostalon lisäksi kuuden opiskelijan tiimi on ideoinut elävän testialueen (Living Lab), jossa yritykset voivat toteuttaa kokeellisia projekteja yhdessä opiskelijoiden kanssa, esimerkiksi hybridirakenteita ja nanopintoja. Aallon opiskelijat olisivat mukana tässäkin myös asujina ja palveluiden käyttäjinä.

Yksi kokeellisten projektien tavoitteista on nostaa puutuotealan jalostusarvoa. Puumoduulirakenne voisi sisältää esimerkiksi nanosensoreita ja LVI-tekniikkaa sekä energia- ja IT-ratkaisuja. Rakennusyrityksen palvelupaketti voisi taas sisältää esimerkiksi julkisivun kunnossapidon ja talotekniikan ylläpidon.

Kävely- ja pyörätie, työnimeltään Rantaraitti, on opiskelijatiimin jo pitkälle suunniteltu ehdotus, joka yhdistää rannat niin Otaniemessä, Keilaniemessä kuin Tapiolan Otsolahdessakin, mutta kulkee koko T3-alueen keskeisten alueiden ympäri. Reitti avaa mahdollisuuksia puun erittäin monipuoliselle ulkokäytölle. Se olisi keskeinen osa T3-alueen brändiä, kertoen sen tarinaa ja luoden sen ilmettä.

T3-alueen kehityskohteiden lisäksi opiskelijat kehittivät työkaluja puutuotealan kilpailukyvyn kasvattamiseksi. Työkalut keskittyvät poikkiteollisen yhteistyön ja viestinnän kehittämiseen, jalostusarvon kasvattamiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen. Työkalut nivoutuvat yhteen ehdotettujen rakennuskohteiden kanssa, ja kohteet olisivatkin erinomainen kokeilupaikka työkalujen soveltamiseen.

Raportin tekijätiimi: Antti Hellgren (Espoo), Joakim Eriksson (Vahanen Yhtiöt), Kristiina Laine (Tekes), Maija Parviainen (SRV Yhtiöt Oyj), Heikki Soininen (Metsä Wood), Mikko Virta (Aalto-yliopistokiinteistöt) sekä Aalto-yliopiston koordinaattori Jaakko Paloheimo

Opiskelijoiden valmistelutyö pohjautuu Työ- ja elinkeinoministeriön, Aalto yliopiston ja Espoon kaupungin väliselle todella laajalle ja pitkäkestoiselle puurakennusteollisuuden ja puualan kehittämishankkeelle, josta on helmikuussa tehty aiesopimus. Hankkeen yhtenä tavoitteena on, että Espoon T3-alueen muodostamasta kolmiosta muodostuu puurakentamisen ja puuosaamisen monipuolinen näyteikkuna.

 

By

Heikki Rinne Vuoden puunkäytön edistäjäksi

Viikin aluerakentamisprojektin projektinjohtaja Heikki Rinne on valittu Vuoden puunkäytön edistäjäksi. Tunnustuksen jakoivat Metsä Group, LähiTapiola ja Nordea Suomi Oulun seudun metsäpäivässä lauantaina 25.8.2012.

Rinne on vaikuttanut merkittävästi Suomen suurimman puukerrostalohankkeen toteutumiseen Helsingissä Viikissä. Helsingin kaupungin Kehittyvä Kerrostalo -ohjelmaan kuuluvan hankkeen kautta Rinne on ollut vauhdittamassa puurakentamista ja edistänyt monipuolista kerrostalorakentamista Helsingissä ja koko Suomessa, tuomaristo perustelee valintaansa.

Viikin puukerrostalohanke on tärkeä virstanpylväs ekologisesti kestävän rakentamisen ja puulle suotuisamman kerrostalorakentamisen puolesta. Metsä Wood Kerrostalojärjestelmään perustuva 103 asunnon puukerrostalokortteli valmistui kesällä.

Viikin puukerrostalokortteli vastaa Helsingin kaupungin tavoitteisiin edistää ekologista rakentamista ja kerrostalojen kehittämistä.

”Kaupunki haluaa monipuolistaa kerrostalorakentamista ja lisätä rakennusalan kilpailua, jotta asukkaat hyötyisivät ja asumisen hintaa saataisiin pudotettua”, Heikki Rinne kommentoi.

Vuoden puunkäytön edistäjä -tunnustus nostaa esiin uusia suomalaista puuta hyödyntäviä tuotteita, palveluita, ratkaisuja tai hankkeita. Tunnustus jaettiin nyt kolmatta kertaa. Tuomariston muodostivat toimialajohtajat Timo Karinen ja Juha Mäntylä Metsä Groupista, markkinointipäällikkö Jukka Ruoho LähiTapiolasta sekä asiantuntijajohtaja Timo Jaakkola Nordeasta.

Metsä Group 25.8.2012

By

Puurakentamisen kasvu luo uusia työpaikkoja ja parantaa vaihtotasetta

Puuinfon artikkelipalvelu / Markku Laukkanen

Puutuotteiden jalostuksesta ja viennin lisäyksestä voi syntyä useampi tuhat uutta työpaikkaa ja vaikutus Suomen vaihtotaseeseen voi olla 200–300 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön sijoitetun Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) väliraportissa on esitetty arvioita puurakentamisen yhteiskunnallisista ja työllisyysvaikutuksista. “Merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä”, kommentoi MSO- ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka. “Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla.”

Pellervon taloustutkimuksen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:in tekemien selvitysten arviot ovat samansuuntaisia. Puun käytön lisääntyminen rakentamisessa lisää työpaikkoja sen korkean kotimaisuusasteen ansiosta puun korvatessa tuontimateriaaleja. Kun työpaikkoja lisääntyy nettomääräisesti rakentamisessa, vastaavasti niitä vähenee betoni-, kivituote- ja metallirakenneteollisuudessa. Työllisyysvaikutukset syntyvät muutoksista rakentamisessa tarvittavien tavaroiden ja palveluiden käytössä sekä näiden muutosten kerrannaisvaikutuksista muualla taloudessa. Työllisyys kasvaa eniten sahateollisuudessa, metsätaloudessa sekä varastoinnissa ja liikennettä palvelevassa toiminnassa.

“Puuraaka-aine on kotimaista ja sen aluetaloudellinen vaikutus on vahvasti positiivinen. Nettovaikutus koskee lisääntyviä metsänomistajien kantohintatuloja, korjuu-, kuljetus- ja metsänhoitotöiden maksuja, sahateollisuuden työllisyyden paranemista sekä puutuoteteollisuuden uusia investointeja, tuotannon kasvua ja rakentamisen työpaikkoja”, tiivistää Sixten Sunabacka.

Puurakenteisten asuinkerrostalojen sekä liike- ja toimistorakennusten rakentaminen vaatii selvitysten mukaan merkittäviä lisäinvestointeja uuteen puutuoteteollisuuden tuotantokapasiteettiin, erityisesti elementtitehtaisiin. Sunabackan mukaan markkinoilla tarvitaan uudis- että lähiökorjausrakentamiseen erityisesti pitkälle jatkojalostettuja puukerrostaloelementtejä, joissa on LVI-tekniikka mukana sekä tilaelementtituotantoa lisäkerrosten rakentamiseen.” Tärkeänä kehityskohteena ovat myös puurakenteiset välipohjaelementit, tilaelementit märkätiloihin sekä pitkälle esivalmistetut parveke-elementit. ”

Sahateollisuus ja puutuotteiden jalostaminen työllistää Suomessa noin 26 000 henkilöä eli enemmän kuin sellu- ja paperiteollisuus. Alan vientimahdollisuudet ja työllistävyys kasvavat, kun uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvalla puulla. “Suomen massa- ja paperiteollisuuden tilanne on rakennemuutoksesta johtuen parantunut, ja näemme suuria mahdollisuuksia siinä, että globaalin metsäteollisuutemme rinnalle syntyy uusia puutuotteita ja biomassatuotteita valmistavia pk-yrityksiä”, sanoo Sunabacka.

Merkittävin työllisyysvaikutus viennin kasvusta

Tehtyjen selvitysten mukaan merkittävin työllisyys- ja kansantaloudellinen vaikutus syntyy rakennuspuusepäntuotteiden viennin kasvun myötä. Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteiden mukaisen 500 miljoonan euron viennin kasvun toteutuminen rakennuspuusepäntuotteiden viennin lisääntymisenä johtaisi usean tuhannen uuden työpaikan syntyyn ja kansantalouden kokonaistuotoksen vahvistumiseen noin miljardilla eurolla. Verotulot kasvaisivat yli 70 miljoonalla eurolla ja bruttokantorahatulot lisääntyisivät 60 miljoonalla eurolla.

Tutkimuksessa arvioitiin puurakentamisen nousemisen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi rakennusmarkkinoilla vaikuttavan merkittävästi myös talonrakentamisen tuotantotapoihin. Arvion mukaan kilpailu lisääntyisi ja sen myötä rakentamisen verkkainen tuottavuuskehitys paranisi. Puurakentamisen uudet työpaikat syntyvät teollisen esivalmistuksen myötä elementtitehtaisiin ja vähentävät rakennuskohteissa tarvittavan työvoiman määrää, joka heijastuu myönteisenä kehityksenä esimerkiksi pääkaupunkiseudun työvoimapulasta kärsiville rakennustyömaille.

Eräs keskeinen MSO-ohjelman tavoite on nostaa puun markkinaosuus lähiöiden asuinkerrostalojen julkisivukorjauksista 90 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. 1960-ja 1970-luvuilla rakennettujen betonikerrostalojen ulkovaipan peruskorjaukset tulevat merkittävästi lisäämään korjausrakentamisen volyymia tulevina vuosina. Asuinkerrostalojen julkisivujen korjaustarpeen kattaminen vaatii vuoteen 2030 mennessä 300 miljoonan euron vuosittaista investointia korjausrakentamiseen, joka mahdollistaisi puutuotetoimialalle 130 miljoonaan euron markkinan syntymisen. Tämän suuruinen investointi korjausrakentamiseen voisi työllistää 2500 uutta työntekijää.

Puurakentamisen edistämisellä laaja poliittinen tuki

MSO-ohjelman strateginen johtaja Sixten Sunabacka arvioi ensimmäisen ohjelmavuoden aikana saavutetun varsinkin puurakentamisen edistämisessä hyviä tuloksia. “Hallitusohjelman puurakentamista edistävillä kirjauksilla on ohjelman ohella ollut suuri vaikutus siihen yleiseen myönteiseen ilmapiiriin, joka on vaikuttanut puurakentamisen edistämiseen”, arvioi Sunabacka. “Puurakentamisen etenemisen kannalta monien ministereiden julkiset puurakentamista tukevat puheenvuorot osoittavat ohjelman nauttivan laajaa poliittista tukea, jolla selkänojalla on suuri merkitys ohjelman tavoitteiden saavuttamiselle. ”

Sunabacka näkee kiinnostuksen puurakentamista kohtaan kasvaneen laajasti rakennuttajien ja rakentajien keskuudessa.” Meillä on eri asteisessa suunnitteluvaiheessa 7000 puukerrostaloasuntoa, joka osoittaa, että rakennusala ja sen isot toimijat on saatu mukaan. Ilman suurten metsäyhtiöiden lähtöä puurakentamisen järjestelmätoimittajiksi emme olisi edenneet näin nopeasti.”

Puurakentamisen kasvun edellytykset turvattava EU:ssa

MSO-ohjelman neuvottelukunnan linjausten mukaisesti seuraavina askeleina ohjelmatyössä panostetaan mm. kansainväliseen vaikuttamiseen, kilpailukyvyn ylläpitämiseen tähtääviin politiikkatoimiin, osaamisen kehittämiseen ja alan imagon parantamiseen.

“Pyrimme vaikuttamaan EU-tasolla sellaiseen kehitykseen, mikä luo edellytyksiä tulevaisuudessa metsien ja puuraaka-aineen laaja-alaiselle hyödyntämiselle myös puurakentamisessa. Tässä pyrimme tekemään yhteistyötä laaja-alaisesti kaikkien eri ministeriöiden ja eduskunnan kansainvälisten toimielinten kanssa”, viestittää Sunabacka. “Ajatus on, että kaikki suomalaiset vaikuttajat voisivat omissa kansainvälisissä yhteyksissään pitää kotimaisen puuraaka-aineen tuotteiden ja puurakentamisen mahdollisuuksia esillä. Meidän on osattava hyödyntää suomalaisia verkostoja tässä työssä nykyistä paremmin. ”

Sahateollisuuden kilpailukyky huolettaa

Kilpailukyvyn kannalta suurimpana haasteena Sunabacka näkee sahateollisuuden aseman, jonka kilpailukyky on tällä hetkellä hyvin vaikea. “Me haemme markkinalähtöisiä ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseen. Nyt erityisesti tutkimme, mitä sahatavaran vientimarkkinoilla voitaisiin tehdä. Näemme uusia vientimahdollisuuksia mm. moniin Afrikan maihin, Kiinaan sekä tietysti lähialueille kuten Venäjälle, jossa talouden kasvu siivittää myös rakentamista. Tietysti Euroopan vahvasti kasvava puurakentaminen ja uudet energiatehokkuuteen ja materiaalikestävyyteen liittyvät säädökset lisäävät puutavaran kysyntää rakentamisessa ja vahvistavat sahateollisuuden kysyntää.”

Sunabacka haluaisi parantaa puun saatavuutta monin eri keinoin, koska sahateollisuuden kilpailukyvyn kannalta puun hinta on keskeinen tekijä. “Meidän tulisi kehittää metsänomistajarakennetta siten, että sukupolvenvaihdokset tapahtuvat nopeammin ja syntyisi isoja yrittäjyyteen rohkaisevia metsätiloja. Myös puukaupan rakenteita tulisi kehittää, koska me käymme puukauppaa edelleen samalla tavoin kuin 50 vuotta sitten. Ohjelman tukiryhmissä nousi esiin molempia puukaupan osapuolia kiinnostava hintariskin pienentäminen. Kauppaa tulisi voida käydä tasaisemmin ja internetistä tulee rakentaa puukaupalle markkinapaikka mahdollisimman nopeasti. Myös puun hankintaketjua tulee tehostaa, kehittää puutavaran terminaaliverkostoa ja logistiikkaketjun loppupäähän kuljetuksiin nykyistä isompaa kuljetuskalustoa.”

Puurakentamisen osaamista ja imagoa vahvistettava

Sixten Sunabackan mukaan puurakentamisen osaamispanostuksia jatketaan edelleen. Tästä hyvänä esimerkkinä hän mainitsee viime keväänä solmitun puurakentamisen monialaiseen edistämiseen tähtäävän yhteistyösopimuksen elinkeinoministeriön, Aalto-yliopiston ja Espoon kaupungin kanssa.

“Alan imagon kannalta suurin haaste liittyy puun käyttöön”, muistuttaa Sunabacka. “Nythän puu koetaan ekologisesti kestävänä, turvallisena ja kotimaisena materiaalina, jonka käytön lisäämistä rakentamisessa kannatetaan laajasti. Meidän on kyettävä kertomaan puun tarina, jossa tuodaan esiin puun hyviä ominaisuuksia siten, että puu koetaan osana ilmastoratkaisua eikä osana ongelmaa. Vaikka tunnistamme tämän puun ekologisen kilpailukyvyn itse, sitä ei välttämättä tunneta muualla.”

TEM:in toimesta tehtiin verkossa kysely suomalaisten asenteista puurakentamista kohtaan. Tämän verkkoaivoriihen mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista kannattaa panostamista puurakentamiseen. “Puurakentamisen edistämisellä on kansalaisten tuki”, kommentoi Sunabacka tuloksia.

Puulla uudenlaisia käyttömuotoja ja tuotteita

MSO-ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. “Puulla tulee olemaan uudenlaisia käyttömuotoja puutuoteteollisuuden lisäksi erityisesti energiapuolella”, muistuttaa Sunabacka. “Meillä on näköpiirissä hankkeita korkeatasoisten liikennepolttoaineiden tuottamiseen, bioöljytuotantoa sekä biohiilipelletin tuotannon aloittamista.”

Sunabackan mukaan näköpiirissä on myös uusia puukuituun perustuvia tuotteita, joiden tuottamisessa voidaan hyödyntää suurten metsäyhtiöiden tuotteiden sivuvirtoja. “Tällä alueella on paljon kehitysmahdollisuuksia, mutta ongelmana on alan jatkokehittämiseen erikoistuneiden pk-yritysten vähäisyys. Tuotteet voivat olla käyttötarkoitukseltaan erikoistuneita kapeiden käyttösegmenttien tuotteita, perinteisiä puutuotteita, mutta myös uutta teknologiaa hyödyntäviä tuotteita. Puutuoteteollisuudessa on taas paljon pk-yrityksiä, joille pyrimme löytämään voimaa kansainvälistymiseen”, kuvailee Sunabacka.

Sunabackan mukaan MSO-ohjelman eräänä keskeisenä tavoitteena on luoda tulevaisuuden kuva siitä, mitä me Suomen metsäklusterilta haluamme. “Tiettyjen paperilajien käyttö tulee edelleen laskemaan ja nyt on haettava perusmetsäteollisuudelle uutta kilpailukykyä sekä uusia tuotteita energiatuotantoon, kuidun käyttöön perustuvaan tuotantoon, puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen”, tiivistää Sunabacka.